tunnelma on huojentunut: toinen show takana ja hyvältä tuntuu. Siirin Weskulle pitää esittää suuret kiitokset kärsivällisyydestä. Studiotyön opetus on ollut laadukasta ja välttämätöntä.
Kaikuja Mikkelistä...
Vieraina 6.3. oli ex-ivalolainen ja nykysavolainen pariskunta Kati-Sippo. Mukava oli havaita, että Inari oli antanut hyvät eväät elämälle Etelä-Savossa. Mukava oli myös havaita, että paluukaan ei ollut poissuljettu. Se on hienoa se. Väestötaseen pitäminen plussalla on täällä kuten lähes kaikkialla Lapissa hyvin haasteellista ja siihen vaaditaan myös paluumuuuttajia. Työmahdollisuuksien luonti on avainasia. Tähän palataan vielä useasti kevään edetessä.
Myönteisten nuorisojuttujen ihanassa odotuksessa!
Eka lähetyksessä luvattiin, että lehtikatsaukseen etsitään vain positiivisia nuorista kertovia juttuja. Tiesin kyllä, että tehtävä on haasteellinen. Mutta se ei riittänyt: tehtävä osoittautui miltei toivottomaksi. En halua jankuttaa, mutta kyllä me joudumme etsimään jostakin jonkun media- ja/tai nuorisotutkijan, joka saa selvitellä miksi näin. Saman saa sitten selittää joku päivittäistä toimitustyötä tekevä journalisti parhain päin. Ei voi mitään, tämä on nyt mennyt periaatteelliseksi.
Jotain kuitenkin löytyi. Oireellista oli että myönteinen löytyi traagiseen tapahtumaan liittyvän jälkiuutisoinnin kautta. Ma 3.3 Hesari uutisoi: Jokelan koulussa halutaan jo normaaliin koulutyöhön. Uutisessa uusi rehtori Elina Kortekallio totesi, että koulu ei kaipaa enää yhtään lisää julkisuutta. Hän kertoo myös olevansa erityisen ylpeä nuorten keräämästä adressista, joka arvosteli tiedotusvälineiden toimintaa Jokelan ampumistragedian yhteydessä. Adressin jälkeen koulun ylle laskeutui hänen mukaansa rauha. Surullisesta kehyksestä huolimatta: mahtavaa, joukkovoima on... Niin, miettikäämme tätä...
Samainen Hesari kertoo 1.3. riemastuttavan tarinan Suomen pisimmästä talonvaltauksesta, joka tapahtui Helsingin Lauttasaaressa ja salassa ja kesti käsittämättömät kuusi (!) vuotta. Jutun mukaan talon omistanut kiinteistöyhtiö huomasi valtauksen vasta, kun se oli kestänyt kaksi vuotta. Asian mahdollisti se, että talon tontti oli toimenpidekiellossa ja yhtiö ei voinut toteuttaa uusia suunnitelmiaan. Kun asujat lopulta huomattiin, yhtiö antoi asumiselle keskustelujen jälkeen hiljaisen siunauksen.
Jutussa siteerattu Joonas (27 v.), joka oli asunut talossa koko sen valtauksen ajan, antaa talonvaltaajille oivallisen ohjeen: "Ei aina tarvitse sprayata taloa täyteen, että tämä on vallattu ja ihmetellä sitten, miksi paikalle tulee mellakkapoliisieja..." Tätäkin sopii miettiä.
Tavoitteet ja todellisuus
Tuo valtaushommeli antoi yllättäen tänään aamusella lisää miettimisen aihetta. Maikkarin tekstisivuilla kerrottiin Nuorisotutkimusverkoston tutkija Mikko Salasuon käsityksiä siitä, että talojen valtaus on aktiivista kansalaistoimintaa, sitä samaa mihin nuorisolaki meitä nuorisotyöntekijöitäkin kehottaa nuoriamme kasvattamaan. Ottamatta asiaan kantaa puoleen tai toiseen, niin kieltämättä kiintoisa näkemys. Harmi, että jäi näkemättä tutkijan aamuteeveelle antama haastattelu.
Olenkin pohdiskellut tykönäni sitä, että kun asioita kehitellään riittävän pitkälle, niin elleivät ne käänny itseään vastaan niin ainakin mopo alkaa reilusti keulimaan. Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sisältää semmoista materiaalia. Tavoitteet ovat sinällään ihan hyviä, mutta mitä meidän tulisi ajatella siitä, että jokaisessa maamme kunnassa pitäisi olla vuoteen 2010 mennessä 5 (??!!) - 17 -vuotiaita koskeva kuulemisjärjestelmä... En tiedä mitä ajatella. Se kuitenkin, että eivätkö lapset voisi olla reilusti lapsia, myös näissä sinällään myönteisissä asioissa...
Show must go on
No nämä näistä. Ensi viikolla uudet jutut. Studiovieraaksi saadaan uusinarilainen nuorisotyöntekijä. Työpaikka tällä naishenkilöllä sijaitsee Pohjois-Inarissa. Ken hän on selviää torstaina 13.3. klo 19. Pysykää taajuuksilla...
Niin ja iloista naistenpäivää......!!!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti