lauantai 25. heinäkuuta 2009

Inari viikkoa ja auringonpalvontaa





Tulihan se kesä Inariinkin...lopultakin. Auringonpaisteisessa Inarissa on vietetty maailmanhistorian ensimmäistä Inariviikkoa. Idea on yksinkertainen: pannaan kaikki perinteiset paikalliset kesätapahtumat jonoon yhdeksi kokonaisuudeksi, kehitellään kylkiäisisksi uusia, markkinoidaan keskitetysti ja toivotaan, että paketti pysäyttää myös matkailijoita.

Viikkoa on rakenneltu EU-tuen turvin jo pitkään. Kokemukset katsotaan myöhemmin ja jatkosta päätetään yhteenvedon perusteella. Tapahtumatoimistosta kerrotaan, että homma on toiminut hyvin. Porukoitakin on liikkunut, erityisesti Watercross (moottorikelkkailu vettenpäällä) sekä Väärtitanssit NamiNami Marcoineen vetivät inarilaisia. Niin ja eipä eilisen Papa Georgen bluesillan tunnelmassa ja väkimäärässä ollut valittamista. Ja meno: se oli mitä mahtavinta!!!

Watercrossin yleisöä arveltiin olleen runsaat 2000, se on paljon se ja se näkyy katukuvassa. Omaehtoisen kokoontumisen tiimoilta kiirii tieto siitä, että beachillä (Ivalon uimarannalla) oli nuorten kokoontumisajot. Watercrossin jälkitunnelmat, lämmin sää ja kaljan sekä siiderin helpohko saatavuus (mistä niitä typeriä aikuisia riittää, jotka eivät välitä ja välittävät) luovat oivat puitteet sosiaaliselle hengailulle.

Heinäkuinen Selvä Peli Rock

"Festivaali"organisaatio pyysi nuorisotyötä järjestämään nuorille "gospel- ja rocktapahtuman". Tottapuhuakseni emme innostuneet, mutta eipä siinä enää voinut peruutella. Tapahtuma nimettiin Selvä Peli Rockiksi ja järjestelyt tahdistettiin Watercrossbluesin kanssa yhteen mm. äänentoisto- ja bändijärjestelyjen helpottamiseksi.

Millään taholla kesäviikko-orgnisaatio mukaanlukien ei ollut satsata euroja esiintyjien palkkioihin, joten lähestymistapa oli perinteinen: annetaan tilaa hyville lappilaisille nuorisobändeille ryyditettynä tuulahduksella Inarirockin 1980 -luvulta. Keskeistä oli siis tila paikalliselle tai vähintään lappilaiselle osaamiselle. Siitä kaiketi pitäisi oikeasti ollakin kyse kun inarilaista kulttuuriviikkoa vietetään.

Tapahtuma onnistui erinomaisesti ja kaikki, jotka saatiin tekemään hommia hoitivat tonttinsa kiitettävästi.. Kiitokset Tilkkutäkille, järkkäreille, mainiolle juontajakaksikolle Reetta-Jaana, Astalle, PA- ja valomiehille sekä tietenkin orkestereille, jotka vetivät settinsä täysillä. Mahtavaa, tekemisellä itsellään on oma arvonsa, joka motivoi järjestämään.

Kesäisen nuorisotapahtuman järjestelyjen sietämätön haastavuus

Tapahtuman pääsylippu maksoi vaivaiset 3 €, ikärajaa ei ollut. Lippuja myytiin 49 kpl, joka ei ollut katastrofi. Tulos ei kyllä ihan vastannut toiveita, jotka sinällään eivät olleet edes hirveän korkealla. Monet tekivät kovasti töitä, joten sikäli tulos turhauttaa ja saa miettimään. Meininki urheilutalolla oli kumminkin ihan hyvä, vaikka kattauksessa olisi riittänyt nähtävää isommallekin yleisölle.

Kesä on tämmöiseen haastavaa aikaa. Selvä Peli Rock soiteltiin hiukka Rovaniemen Simerockin jälkeen (mm. Klamydia, Stamina...) ja vain pari päivää ennen Tornio-Happis Twin City Festejä (mm. The Rasmus). Festareita kierretään, tarjonta niissä on kova ja odotukset siirtyvät helposti myös paikalliseen toimintaan. Kesällä porukat liikkuvat muutenkin paljon ympäri maata, joten tilanne on toinen kun talvella. Heinäkuussa myös kuntien nuorisotyö uinuu, joten apuja on turha odotella naapureilta.

Tietokaan ei kulkenut tai sitten se kulki puutteellisesti. Vaikea sanoa missä määrin tapahtuma oli tiedossa. Selvää on kumminkin se, että nuorisotyön tiedotus on oleellisesti helpompaa koulujen ja nuorisotilojen toimiessa. Kaappimainoksia saa jaella kyllästymiseen saakka ja tulos jää arvoitukseksi. Nyt kävi vielä niin, että LaNuTin uudistustyön takia ei päästy tekemään mainoksia nuorisotyön omille nettisivuille.

Niin. Kaikki tuo pistää nuorisotyön jatkossa tiukan harkinnan eteen... Saa nähdä, lopputulos jatkon osalta on kyllä tämän tapahtuman osalta hyvin epäselvä.

Ajankohtaista nyt ja kohta

Pariksi viikoksi katkennut lomani jatkuu periaatteessa vielä kolme viikkoa. On kuitenkin asioita, joiden takia loppujaksosta tullee repaleinen. Inari etsii liikuntasihteeriä kesäkuussa menehtyneen Tapion tilalle. Ensimmäinen tärkeä päivämäärä on 10.8.2009, jolloin hakuaika päättyy. Minua kiinnostaa kovasti miten käy ja kuka liikuntatoimistoon sijoittuu. Ainakin tuon asian etenemistä seuraan.

Sitten: törmäsin kauppareissullani lomailevaan seurakunnan nuoriso-ohjus Mariin ja todettiin, että Selvä Keli palaa On the air -tilaan Radio Inarin tutuille taajuuksille torstaina 20.8.

Lopuksi yksi myönteinen nuorisotyötä koskeva uutinen kesäkuulta: Saamelaiskäräjät on saanut nuorisolautakunnan perustamiseen liittyvälle hankkeelleen merkittävän jatkorahoituksen Opetusministeriöltä. Mahtavaa, Selvä Keli iloitsee...

S

lauantai 4. heinäkuuta 2009

Alkuvuosi paketissa - syksyllä asioita toisin...





Lupailin toukokuussa yhteenvetoa keväästä. No eipähän ole ollut isommin innostusta kirjoitella. Kesäkuu alkoi nimittäin työpaikallani hyvin murheellisissa merkeissä ja kuukaudesta tulikin työhistoriani raskain. Jospa nyt kumminkin kokeilisi, suru on edelleen puserossa, joskin parempaa kohti mennään.

Muutostyön alla

Kevät oli kiivastahtinen, paljon kaikenlaista. Nuorisotoimiston ja viestintäpajan porukat venyivät koviin toiminnallisiin suorituksiin, jälleen kerran. Mahtava tiimi joka osaltaan.

Kevättä väritti kunnassa tehty muutostyö. Muistioita, selvityksiä ja todella runsaasti palavereita. Lähestymistapa oli työläs, joskin ainoa oikea: sanelu puuttui, sai itse pohtia, ideoida ja sanoa. Kaikkia kuultiin, hyvä niin. Mielestäni oma työ peittoaa 10 - 0 ulkopuolisen konsultin tilaustyönä tuottamat tulokset. Väitän, että omat ratkaisut luovat pitkässä juoksussa perustaa kestävämmälle toiminnalle.

Muutostyö ei tuo mukanaan nuorten osalta rakenteellisia uudistuksia. Kuten kaikilla muillakin toimialoilla nuorisotyön talous tiukentuu. Se tekee elämästä hankalamman, mutta sen kanssa voi elää.

Muutostyö toi esiin eurojen säästön ohella myös paljon myönteistä. Elokuun alussa jää eläkkeelle naapuritoimistosta kunnan pitkäaikainen kulttuurisihteeri Anita. Tätä kirjoitettaessa virka on jo täytetty ja uusi kulttuurisihteeri aloittaa 1.8. Pisteet monikulttuuriselle Inarin kunnalle ennakkoluulottomuudesta: olisiko houkuttelevampaa hetkeä olla täytämättä virkaa kuin taantuma ja väkimäärän lasku?

Ratkaisu on myös lasten ja nuorten elinolojen kannalta hyvä: ihan vähäinen ei ole se työmäärä minkä Anita käytti nuorten taidetoimintaan Inarissa. Selvä Keli toivottaa Anitalle mukavia eläkepäiviä ja odottaa innolla Mirjan tuloa sivistysosastolle.

Peruuttamattomien asioiden äärellä

Moni asia, muutostyön kysymykset, avustuspolitiikan oudot kiemurat ja sensemmoiset päätä rasittavat asiat putosivat tylysti omaan pienuuteensa kesäkuun alussa. Ystäväni ja pitkäikaisen kuntamme liikuntasihteerin elämän rastitaival päättyi äkillisesti iltarasteilla Koppelon Mustajärvellä 9.6.2009.

Shokki on lievä ilmaisu kuvaamaan ensimmäisiä tapahtuneen jälkeisiä päiviä. Tällaista ei odota tapahtuvaksi, ei ainakaan suhteellisen nuoren ja hyväkuntoisen kohdalla ja niinpä minkäälaista omaa varautumissuunnitelmaa ei päässä ole. Jälkikäteen huomaa toimineensa tyrmistyksen keskellä jotenkin vaistonvaraisesti, ratkaisut vain tulevat, tajunnanvirta ja selkäydinjatke toimivat armeliaasti.

Tapsa oli valoisa ja äärimmäisen uuttera työtoveri: elämäntapaintiaani, joka teki kun tarvittiin ja tosi paljon muuten tarvittiinkin. Työ ja harrastus olivat kokonaisuus, jossa työn ja vapaa-ajan tunnit sekoittuivat iloiseen keskinäiseen sekamelskaan. Ja jälki näkyi: kunnan liikuntatoimen kehitys oli roima ja suunnitelmina jäi elämään ja toteuttamista odottamaan lisää ideoita.

Olimme erilaisia, mutta sukulaisuusieluisuuden tunnistimme toisissamme. Samoin tunnistimme ne monet ristipaineet, joissa puolin ja toisin elettiin. Tapsaan päti se, että kun teet paljon niin lopulta sinulta myös odotetaan paljon. Isot saappaat jäävät täytettäviksi.

Tilanteessa on vain yksi valoisa puoli: tehtävä pistetään hakuun parin viikon päästä ja tullaan aikanaan täyttämään pysyvästi. Hieno asia monista syistä, mutta se on ennenkaikkea tunnustus Tapsan työlle.

Niin. Siteraan hiukan omaa tekstiäni:
" Elämäntapatyöläisyys on uhanalainen luonnonvara ja itsekkäästi ajatellen voi todeta, että jokainen lajityypin poislähtijä kaventaa oma työelämää merkittävästi. Kaiken keskellä on kuitenkin tärkeintä se, että jäljelle jää hieno mielikuva ihmisestä, ystävästä ja oman elämänsä suunnistajasta Tapsasta." (Lapin Kansa 23.6.2009)

Syksyllä monet asiat ovat toisin.

Eteenpäin on kaikesta huolimatta uskallettava katsoa. Queenin ja Freddie Mercuryn sanoin: The show must go on.

S

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Loman kynnyksellä Sastamalassa raapusteltua






Tämän perän turismihoukutukset:

1. Sastamala, Vammala: Laiturikahvila. Loistava hinta-laatusuhde.
2. Kankaanpää: Makasiinikahvio. Esteetikolle soveltuva ärsykerunsas paikka.
3. Kankaanpää: Musatalo. Kitaristin MUST vierailupaikka. Torin laidassa maan alla.
Samassa tilassa olevaan studioon voit siirtyä tekemään levyä. Kuvassa onnellinen
tuleva kitaristilegenda-Lauri uuden flat-jumbobodyn omistaja.


Väsäsin Tyrvään Sanomiin ( Suomen vanhin paikallislehti ) viikon sanan, julkaistu 25.06.09:

Vihreään kesäpukuun verhoutunut luonto kutsuu meitä kaikkia nauttimaan
ilmaisista happirikkaista nautinnoista. Suunnistajia ei huonokaan ilma, surisevat hyttyset ja
verenahneet paarmatkaan saa pysymään poissa harrastuksensa parista.
Hyvä etukäteisvalmistelu, huolellinen suunnittelu, oikeat varusteet ja selvä
kuva oikeasta suunnasta auttaa perille. Tottumattomampi tai arempi luonnossa liikkuja
luottaa nykyään vain satelliitin tukeen.
Tottunutta luonnossa liikkujaa määritellään monella tapaa. Lapissa puuttomalla tunturilla sumusään yllättämää evästetään:”ensi kerralla, jos et tiedä minne mennä, palaa kotiin.”
Kristittynä meidän on kaikkien varminta luottaa johdatukseen, joka on tarjolla kaikkina
elämämme päivinä. Luottamus siihen, että elämällämme ja sen kaikilla tapahtumilla
on tarkoitus, auttaa jaksamaan. Elämän poluilla kokemattomampikaan johdatuksessa suunnistava ei eksy, hänellä on aina tuki ja turva jumalassaan.

Lisää elokuussa, kun olemme saaneet uuden pomon. Sitä odottelessa keskityn, taloreppaan, kitarakauppoihin, kalasteluun Miihkalilla, tätin vierailuun jne. .

-m-