torstai 5. marraskuuta 2015

Erään työpäivän anatomia (4.11.2015)

Kurkistetaanpa nuorisotyöläisen päivään... Miltä maailma näytti maan suurimman kunnan nuorisosihteerin silmin keskiviikkona 4.11.2015 valtakunnallisen ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon Inarin toimintapäivänä.

06.30:
Rapia tunteroinen toimistolla, pakolliset sähköpostit ja muut nopeat kommervenkit. Riittävän ajoissa kohti Inaria, sillä on liukasta, nelostie polanteella, komea aamu, pikkupakkasta. Jokohan lauha syksy taittuu talveksi...

08.30:
Kutsuttuna Ylen saamelaistoimitukseen. Pitkästä aikaa siellä, mukava rupatteluhetki toimittajien kanssa, Jounin mukana studioon ja suoraan aamulähetykseen. Selvä Peli -työstä puhellaan. Minulla on ollut jo pitkään henkisessä valmistelussa Nuorisotyölehteen lopulta päätyvä ja YLE Sàpmin työhön liittyvä juttu. Lähetyksen jälkeen hetki henkisen riman madaltamista toimituksen päällikkö Piritan kanssa. Kohta syntyy...

09.00:
Nuorisotila Vintti ja tärkeä palaveri... Omassa toimistossa eletään haasteellisia aikoja, kun on yhden työntekijän vaje. Sovitaan miten tilatoimintaa pyöritetään. Täytyy sanoa, että Selvä Peli yhteistyöryhmässä on kehitelty hyvää yhteistä draivia, isot propsit Nuorisokeskus Vasatokalle ja seurakunnan Taunolle. Kuukausisuunnitelma kehittämisideoineen syntyy vaivatta...

10.30:
Matkalla Ivaloon melkein porokolari, mutta vain melkein, Sovintovaaran perinteinen alue, ei ensimmäinen melkein eikä varmaan viimeinen. Jäistä on, liukkaudenestojärjestelmän keltainen varoitusvalo käyttäytyy diskovalon lailla. Saamelaiskäräjien kollega Kaisa ajelee perässä, turvallisuusväliä on. Hymyilyttää, olisihan se varsinainen nuorisopoliittinen läjä: kaikki kunnan nuorisosihteerit ja poro samassa nipussa.

11.30:
Viestintäpaja, teemailtapäivän hermokeskus. Kahvia naamaan ja työnjako. Ihan mukavasti työryhmäläisiä läsnä, ja muitakin. Selvä Peli ryhmä on varsin kattava otos inarilaisia nuorten kanssa tavalla tai toisella touhuavia henkilöitä. Ryhmä on melko iso, joten haastetta riittää siihen, että koko porukka kerkiäisi. Ihmiset ovat kiireisiä ja kalentereiden elämä vilkasta. Realismia on hyväksyä se, isossa verkostossa löytyy kyllä muitakin rooleja kullekin, kun halutaan niitä löytää...

Työnjaon kylkiäisenä raapaisen alustavan ajolistan Radio Inarin teemalähetyksen omaan osuuteeni. Biisilistan sentään tein jo eilen. Pajanuoret valmistautuvat omiin juttuihinsa.

12.15:
Kylän suurimman kaupan aulassa, pääosa porukoista ulko-ovilla. Tie Alkoon on varmistettu, ohi ei pääse.

Jaetaan vihreitä nauhahuutomerkkejä ja viesti on tärkeä: jos välität, et välitä. Paikallisena kärkenä on tämä: alaikäiset eivät saa itse kaupoista kaljoja ja viinoja, aikuiset typeryyksissään, ajattelematomuuttaan tai jopa välityspalkkion toivossa hoitavat jakelun. Tähän pitää puuttua.

On hiukan epävarma olo, joka pyyhkiytyy nopeasti pois: ihmisiä kiinnostaa, ympäristö on kuin kävelevä facebookin keskusteluketju, peukut nousevat ylös. Huomaan tässä vaiheessa puhuneeni viisi tuntia katkeamatta. Hyviä keskusteluja, tempaus saa hyvää palautetta. Osa jututettavista on yllättyneitä siitä, että välittämistä tapahtuu. Lähes kaikki ottavat tarjotun huutomerkin hakaneuloineen. Mielenkiintoista on se, että hyvin useat kaivavat kuvettaan, huutomerkin ilmaisuus yllättää huomiotaherättävän monet...

Vasatokassa alkaa Barentsin Alueen Nuorisoneuvoston BRYCin lähes 100 nuoren leiri. Törmään NuVan entiseen puheenjohtaja Sunnaan, joka on leirin pomo ja BRYCin puheenjohtaja. Törmään myös entiseen NuVan varapj Jaakkoon ja ex-jäsen Ronniin, kaikki menossa leirille. Vähänkö osaa olla ylpeä olo inarilaisnuorista... Lupaan, että mennään nykyNuVan edustajien kanssa kuokkimaan leirille loppuviikosta.

14.00:
Kunnantalon kokoustiloihin ja Lastensuojelun kehittämistyöryhmän kokous. Tärkeä joukko tärkeällä asialla, ilmoitan puheenjohtaja Veikolle, että jos minun känny soi, joudun poistumaan enkä luultavasti palaa...
15.05:
Ja soihan se, soitto tulee Torniosta ja sikäläisen osallisuusguru Mikun kännykästä. Tapahtuu jotain mitä ei ikinä ennen ole tapahtunut: osallistun sikäläisen nuorisoneuvoston kokoukseen puhelimen välityksellä. Hyvät ja välttämättömät keskustelut. Ollaan valmistelemassa Pohjosen Vinkkelin yhteistä isoa koulutuviikonloppua Tornioon. Kerron tilanteen Inarin NuVassa ja Saamelaiskäräjien NuNessa. Keskustelu kestää miltei puoli tuntia. Sovitaan, että viikon päästä palataan asioihin.

Kiusalllinen yhteensattuma, en palaa LaSuKeen.

15.30:
Takaisin viestintäpajalle. Alkaa olla kiire, arjen skitsofrenia kokee täyttymystään: pitää muuttaa
aamuhaastateltavan taajuudet iltapäivän juontaja-haastattelijataajuuksille. Taukoamaton puhe on ärsyttänyt kurkkua, yritän olla vaiti ja se ei ole muuten ihan helppoa tässä tilassa... Jonkinmoinen flow näissä tulee, se auttaa jaksamaan, tuttu tunne, joka iskee takuuvarmasti kaikessa missä tehdään isosti ja taas tehdään. Ajolistan viimeistelyt ja keskittyminen...

16.00:
Paha vaanii Radio Inarin taajuuksilla, studiossa mukana Selvä Peli -työryhmän puheenjohtaja Sámi Sosterin Inkku. Näissä suorissa teemalähetyksissä on jotain maagisen vetoavaa, tajunnanvirran riemujuhla alkaa heti kun Marko Haavisto Poutahaukkoineen on kehottanut pitämään mielen kirkkaana ja paidan puhtaana.

16.15:
Oman jaksoni huippuhetki. Ikinä ennen mitään tunnustusta täälläpäin ei ole jaettu paikallisradion suorassa lähetyksessä, nyt jaetaan. Selvä Peli on kehittänyt vuosittain myönnettävän kunniakirjan. Ollaan haluttu antaa tunnustusta henkilöille tai yhteisöille, jotka tekevät nuorten hyvinvoinnin puolesta työtä, mutta jäävät  jotenkin takavasemmalle, työtä ei huomata tai sitä pidetään itsestään selvänä.

Kunniakirjat kuittasi Inarin kirkokylän veljeskaksikko Yrjö ja Timo. Hieno valinta, jota työryhmä perustelee seuraavasti:

1.
ovat toimineet pitkään innokkaasti paikkakunnan eri urheiluseuroissa nuorten innostajina ja ohjaajina
2.
ovat toimineet vuosikausia aktiivisina vapaaehtoisina toimihenkilöinä ja tekijöinä erilaisissa lähinnä
urheiluun ja liikuntaan liittyvissä tapahtumissa
3.
ovat omalla esimerkillään kannustaneet nuoria ja aikuisia aktiiviseen liikuntaan

Aivan mahtavaa oli jutella veljesten kanssa. Tunnen molemmat pitkältä ajalta, joten sikälikin. Juteltiin siitä mikä innostaa vapaaehtoistoimintaan ja miksi sen arvostus on siellä jossain, hakusessa. Se on hyvä kysymys, johon olisi syytä paneutua kaikkialla. Jos vapaaehtoistyö loppuu, niin siitä ei hyvä seuraa. Asiat eivät hoidu itsekseen ja vapaaehtoistyötä ei olisi syytä pitää itsestäänselvyytenä. Huolestuttava kehitys on ollut vallala jo liian pitkään.

https://soundcloud.com/radio-inari/selva-peli-kunniakirjan-julkistus

16.30:
Toimittaja Ilmari oli tavoittanut seurakuntamme entisen nuorisotyön ohjaajan ja SP-työryhmän perustajajäsen Mortin, joka kertoili ryhmän toiminnan alkuajoista. Nauhoitteen pyöriessä studioon tulee päihdetyöntekijä Anu, teemaviikon ideanikkari ja työn sankari. Loppuaika showsta menee Anun kanssa, tehdään yhteenvetoa päivästä. Anu vastailee kuntalaisilta tulleisiin päihteidenkäyttöä koskeviin kysymyksiin.

17.15:
Mikkiliu'ut kiinni ja Jenni Vartiainen jää kertomaan On the air mitä on olla Selvästi päihtynyt. Laskeudutaan alakertaan kakkukahveille, kun kännykkä soi.

Puhelimessa on Nuorisokanuunan puheenjohtaja ja Lahden nuorisopomo Jouni. Ollaan puhuttu paljon siitä miten nuorisotyön Suomen eri kuplat kohtaavat toisensa, mikä nuorisotyössä yhdistää ja mikä erottaa kaupunkeja ja nurkkapaikka Suomea. Nuorisolaki on lausuntokierroksella ja taas jutellaan. Menee runsas puoli tuntia, kunnes pääsen lähtemään Ivalon nuorisotila Stönölle.

Kunniakirjamielessä hankittua täytekakkua on jäljellä ja toimitan loput päivän toiselle työnsankarittarelle, Stönön ohjaaja  Pirkolle. Vaihdetaan muutama sana, puhe alkaa olla jo hyvin hidastempoista. Olo on ryytynyt, kun tulen kotiin.

Kello on 18.15

Näin se meni, ihan tavallinen normipäivä. Vai olikohan sentään??? Hieno päivä kumminkin...

Skoeoe


Ei kommentteja: