Olipahan taas näitä päiviä... Blogi päivittyy puoliltaöin Muddusjärven etelärannalla Riutulassa. Näillä seuduilla ja Nuorisokeskus Vasatokalla on minun työuralla ollut erityinen sija, Mutta se on toinen juttu se...
Varhain tänään: aamuysiltä valtuustosaliin, on talouskoulutuksen päivä. Kunta on käyttänyt useiden muiden kuntien tavoin talousasioissa konsulttina Eero Laesterää, jonka laskelmia on esitelty nyt kun taloudenhoito on tarkkailun alla.
Aika mahtava koulutus, selkeäsanainen luennoitsija, joka hallitsee kyllä asiansa. Ihan hyvä kertaus perusasioihin ja paljon kiinnostavaa uutta. Lopulta on hyvin harmillista, että muut kiireet vievät ajankäytön siihen, että joudun poistumaan puoliltapäivin. Laesterän sanoman ydin on selvä: näin ei voida kuntakentässä jatkaa. Inarin taloudenhoito sinällään saa ansaitsemansa kehut ja paikallisesti paljon parjatut ns. elinvoimainvestoinnit ymmärrystä osakseen.
Joku pistää vastaan. Ehkä se tulee siitä, että asiat ovat kovin euro- ja suoritepainotteisia. Korostetaan sitä, että Inarin panostukset ovat asukaslukuun suhteutettuna maan huippuluokkaa. Sekin menee, mutta jotenkin on jäänyt se vaikutelma, että se on huono juttu. Nopeasti päätyy kysymään, että miten niin? Miksi (muutoin kuin ehkä tilastomielessä) se, että on haluttu satsata on huono asia, rasite? Miksi sitä ei nähdä position kautta: kunnan vahvuutena. Aika outo juttu, kun toisaalta korostetaan houkuttelevuutta sekä vetovoimatekijöiden tärkeyttä. Tai sitä, että poismuuttavalle nuorelle kotiseudusta jäävä myönteinen mielikuva, on yksi tärkeä paluumuuton mahdollisuutta edistävä tekijä.
Niin... Kiintoisaa. Oli muuten hauskoja detaljeja tilastoissa. Suhteellisen omaisuusmassan listojen kolmossijalta löytyi mielenkiintoinen asia: Kannonkoski- niminen pikkukunta Keski-Suomesta. Selitys taitaa olla nuorisotyöhön liittyvä: kunnan suurin työnantaja on Nuorisokeskus Piispala. Toinen yllättävän kärjessä oleva kunta on Rautavaara: täytyy olla liki sama selitys. Metsäkartano kuuluu samaan valtakunnallisten nuorisokeskusten joukkoon kuin Piispala. Niin, nuorisotyökin voi työllistää, rakentaa, palvella monin tavoin ja olla ns. jonakin...
Kohti pohjoista
Heti koulutuksesta vapauduttuani on lähdettävä pohjoiseen.
Viikon toinen Vinttipiipahdus Inarissa. Tapaan toisen etsivämme ja Vinttitoiminnan vastuuohjaajan Ronjan pitkähkön tauon jälkeen ja pitää hiukan päivittää. Myöhemmin illalla olen loivasti, mutta vain loivasti osallinen erään Inarin seurakunnan ja oikeastaan koko kunnan alueen nuorisotyölle tärkeän persoonan opintoihin liittyvässä näyttötilanteessa.
Vasatokassa on muutama pieni ryhmä, joista yhtä ohjastaa takavuosien LahtIvalo vaihtotoiminnan kautta tuttu nuorisotyöläinen. Nuorten Talo Pariston taannoinen ohjaaja Tatu on nykyään Kuopiossa. Aivan mahtavan mukava jälleennäkeminen. Kuopion porukka on myös Vintillä, pizza paistuu ja porukkaa on normiperjantaita enemmän, Mukavaa...
Tänään en mene kotiin. Jään Vasatokkaan, odottelen vieraita Murmanskista. Rock Attacks Barents -festivaali on viikon päästä ja työn alla on Contact making seminaarin järjestäminen kesäkuussa Rovaniemellä. Lauantaina on tarkoitus pitää hankekokous ja vielä tänään myöhäisillalla istua ruuan merkeissä.
Perunamuusipotut on jo kuorittu, kun Rajajoosepista tulee tekstiviesti: myöhästyttiin tullista 1 minuutti, yövytään autossa ja tullaan aamulla...
Niin justiinsa, aika pitkään onkin selvitty ilman tämmöistä. No, tuleepa aamuksi runsaanlainen aamiainen. Tämä on tätä. No can do...
Skoeoe
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti