sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Elämän taitekohdassa

Normikuvio pääsi muilta kiireiltä rikkoontumaan ja jokaviikkoinen blogiannos syntyy vasta sunnuntai-iltana. Viikko maistui enimmäkseen toimistolta, paperilta ja mustalta palawerikahvilta. Erilaisia työryhmiä on niin runsaasti, että joskus varsinainen työnteko hukkuu palaveriputken pohjattomiin syövereihin, ryskähommiin ei ehdi, ei sitten niin millään vaikka haluaisikin.

No, torstaihan on tunnetusti toivoa täynnä ja tänä keväänä Selvä Keli radioshow on tarjonnut mainion jokaviikkoisen irtioton. Niin nytkin. Ja mikäs oli olo ollessa, kun viestintäpajan studioon saapasteli nuoria Inarista, kaksinkappalein.
Vähäksi käy ennenkuin loppuu: part I

Inarin yläkoulun ysiluokkalaisia Portin Sammelia ja Marjamäen Johannesta yhdistää pari tärkeää asiaa. Kummankin peruskoulu on jo vihonviimeisillä kalkkiviivoilla ja kohta puhaltelevat kummankin elämässä muutoksen tuulet monella tavalla.

Taas kerran on pakko todeta: inarilaisnuorten jutustelua on tosi mukavaa kuunnella. Nuoret herrat arvioivat elämäänsä ja koulunkäyntiään Inarin kirkonkylässä miehekkään kohteliaasti, kypsällä tavalla ja antaen arvoa kuluneille vuosille. "Inarin koulu on hyvä koulu, siellä on mukava ilmapiiri ja hienot opettajat."

Kuitenkin: hiukan kummallakin jo polttelee. "Tämä on tämmöisenään nähty, olisi aika vaihtaa maisemia". Ja mikä siinä, jos näin on, niin näin on. Ainakin näitä kahta herraa kuunnellessa jäi mieleen vaikutelma siitä, että itsetunnossa riittää: maisemanvaihdos ei maita kaatele.

Malagan kautta maailmalle...

Herrat kertoivat matkaavansa vielä luokkaretkelle. Tutun porukan kanssa vieraillaan Espanjassa ennen koulujen päätöspäivää ja porukan hajaantumista eri tahoille.

Juteltiin siitä mitä tapahtuu syksyllä. Johannesta ja Sammelia yhdistää peruskoulun päättymisen ohella myös se, että molemmat todellakin ovat oikeasti, ei vain aikomuksissa lähtökuopissa Inarista: peruskoulun jälkeinen elämä jatkuu muissa ympyröissä. Tämähän on sitä pohjoisen nuoren arkitodellisuutta. Kaikille kotiseutu ei tarjoa jatkokoulutusmahdollisuutta.

Johannesta viedään Pirkanmaalle ja edessä siintää ammatillinen koulutus.
Haaste on sikälis melkoinen, että kaveripiiri menee kokonaan uusiksi. Nuori mies suhtautuu asioihin kuitenkin tyynen optimistisesti.

Rovaniemi on paikka, jonne Inarista hakeudutaan suuressa määrin. Siellä kaveriporukoita ei välttämättä tarvitse rakennella ihan tyhjästä. Lukio-opintojen ja urheilun yhdistelmä on vetänyt Rovaniemelle lukuisia inarilaisia ja tänä keväänäkin Ounasvaaran lukiosta pokkaa valkoisen lakin kaksi nuorta inarilaista hiihtäjää. Sammeli pyrkii seuraamaan näitä hiihtouria.

Selvä Keli toivottaa Sammelille ja Johannekselle kuten kaikille muillekin peruskoulunsa päättäville myötäisiä tuulia jatko-opintoihin ja elämään ylipäänsä.

Vitosten musiikki-ilta: Ivalon ala-asteen "tuotemerkki"

Kevään tulon mittarina Ivalossa käy ensimmäisen västäräkin bongaamisen ohella lehti-ilmoitus, joka kertoo Ivalon ala-asteen viidesluokkalaisten musiikki-illan aikataulut ja teeman.

Vitosten ilta tulee toukokuun alussa yhtä takuuvarmasti kuin auringonnousu kaamosviikkojen jälkeen. Alkujaan vitosten musiikki-iltojen idean kehitteli ala-asteen pitkäaikainen opettaja ja Inarissa muutoinkin ansioitunut musiikki-persoona Pekka Kemppainen. Tämänvuotinen Sampo Lappalaisen -teemaan rakennettu ilta oli järjestyksessään jo 23. (!!!!).

Ja tapahtuma on inarilaisessa mittakaavassa merkittävä: rehtori Tapio Hyttinen kertoili, että toistatuhatta katsojaa mukaanlukien oppilasnäytökset, joita tultiin katsomaan Vuotsoa myöten. Ja kaikki osallistuvat: opettajat, vitosluokkalaiset, vanhempiakin on mukana, teemaviikko käytetään valmisteluihin.... Jokaiselle halukkaalle löytyy osa. Kyse on mittavasta kokonaisopetuksellisesta panostuksesta ja elämyksestä.

Tähän musailtahommaan käy kyllä sama mikä tuli taannoin jo todetuksi Saamelaisnuorten taidetapahtumaan liittyen: hienoa, että kaiken muutoksen keskellä on jotain mikä kestää... Toivoa vain sopii, että ympäristön suhtautuminen ei arkipäiväisty siten, että asia koetaan jotenkin liian tutuksi ja itsestäänselväksi. Näin ei saisi käydä, vaan satsausta pitää osata arvostaa.

Hyvä Ivalon ala-asteen vitoset taustajoukkoineen. Selvä Keli on vaikuttunut ja nostaa Selvä Peli -lippiksen ja varmuuden vuoksi vielä myös Radio Inari -lippiksenkin korkealle...

Vähäksi käy ennenkuin loppuu, part II

Kuten lehdistäkin on voitu lukea veljeni Mortti on myös lähtökuopissa. Kesäkuussa muuttoauto suuntaa Etelä-Suomeen ja lehtitietojen perusteella Inarilla on edessä kaksi mortitonta vuotta.

En viitsi ryhtyä spekuloimaan mitä kaikkea seuraa jne. jne. Aika moneen asiaan homma kumminkin vaikuttaa. Selvä Kelin osalta näyttää siltä, että se radio-ohjelmana vetelee ainakin tässä muodossaan ja ainakin toistaiseksi viimeisiään. Eli: jäljellä on vielä kaksi torstai-iltaa sekä koulujen päätöspäivän Selvä Keli special.

Blogi jää, sitä me jatkamme ja siitä on yhteinen periaatepäätös. Radioshown osalta pitää tuumiskella. Voi olla, että taajuuksilla 95.7 MHz ja 89.0 MHz selväkeleillään myös syksyllä. Voi myöskin olla, että ei.

Ken elää, hän näkee... Jokatapauksessa: asia selviää myöhemmin ja siitä kerromme mm. blogissa.

Ei kommentteja: