.jpg)
Barents, paljon odotuksia ja puheita. Vauhti kiihtyy taas, kun Suomella on puheenjohtajuus. Joku saattaa kysyä miten tämä liittyy nuoriin ja nuorisotyöhön.
Paljon, kun pysähtyy miettimään. Mutta ensin sivupoluille. Nuorisotyö on metka laji, nuoria tulee ja nuoria menee. Välillä sitä luulee, että heistä pääsee eroon noin vaan vaiheessa, jossa opinnot vievät nuoret Innovaatio Suomen yliopistoihin ja kouluihin. Mutta ei. Aika säännöllisesti alkaa ns. uusi kierros. Osallistuin toukokuussa Rovaniemellä suunnittelukokoukseen, jossa pohdittiin syksyn Barents nuorisokonferenssin teemoja. Olipas riemastuttava kohtaaminen, kun kuntamme nuorisovaltuuston entinen puheenjohtaja Sunna Kokkonen oli mukana, nyt Barentsin nuorisoneuvoston puheenjohtajana. Mahtavaa...
Tiesin toki nuoren valtio-opin opiskelijan kiinnostuksen pohjoisen asioihin. Silti oli hienoa jutella miksi tämä on tärkeätä: Pohjoisen kuljetusväylä Barentsin merellä, luonnonvarat, ympäristönsuojelu, raideyhteys Suomesta Jäämerelle, rajakauppa. Isoja asioita ja osa kenties vielä etäällä, mutta jotka toteutuessaan vaikuttavat suuresti Lapin ja sen nuorten tulevaisuuteen. Isoja asioita, joiden edistämisessä ihmisten välisen kanssakäymisen tukeminen on osaltaan avainasemassa. Edut ovat yhteiset, yli rajojen.
Tätä taustaa vasten olisi hyvä pysähtyä miettimään, että miten se näkyy nuorisotyössä. EU:n myötä on luotu rakenteita, jotka edistävät hienosti nuorten liikkuvuutta ja kanssakäymistä Euroopassa. Joskus tuntuu siltä, että siitä on tehty niin helppoa ja houkuttelevaa, että joku unohtuu. Kun vastaavat rakenteet kotimaiseen kanssakäymiseen puuttuvat, käy helposti niin, että oman maan kulttuurinen ja luonnon moniarvoisuus unohtuu ja matka suuntautuu pääosin muualle. Taannoin tiivistinkin tämän retoriseen kysymykseen: mitä tietää härkätaistelussa piipahtanut lahtelaisnuori elämästä Enontekiöllä?
Samaa joutuu kysymään myös Barents -yhteistyöstä. Onko niin, että Finnmark, Norrbotten ja Murmanskin alue ovat Lapin näkökulmasta monella tavoin liian lähellä? Onko vieläkin ennakkoluuloja vaikkapa venäläisiin ja maan systeemeihin liittyen? Kansainväliset hommat vievät aikaa, joten onko niin, että kyse onkin pääosin siitä. Löytyykö käytännön nuorisovaihtoon pohjoisella alueella rahoitusta tavalla, joka ei vaadi isoja hankekokonaisuuksia ja paljon byrokratiaa?
Omasta kokemuksesta voin luonnehtia nuorisotyön yhteistyötä Euroopan pohjoisella alueella kiintoisaksi, värikkääksi ja palkitsevaksi. Se vaatii aikaa ja vaivaa, mutta uskon ihmisten vuorovaikutuksen auttavan pitkässä juoksussa koko pohjoisen alueen kehittämisessä.
Siksi olisikin suotavaa, että Barents -seminaarien kabineteissa pohdittaisiin ennakkoluulottomasti sitä miten tuollaista vuorovaikutusta voitaisiin edistää ja helpottaa käytännön toimia. Keskustelun voisi aloittaa viisumivapaasta pohjoisesta ja vaihtotoiminnan rahoituksen helpottamisesta.
Näin mietin Lappilaisessa
Skoeoe
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti