sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Kirjoittamisen sisäinen pakko ja ulkoiset haasteet






Onpahan riittänyt kysyntää eri foorumeiden kirjoittajaksi. Luulin jo päässeeni Allianssin kuukauden bloggaajan urasta, mutta kerran vielä esiinnyn. Pyydettiin. Toivottavasti minua koskeva mitta tässä suhteessa lopulta täyttyy ja etelän kirjoittavat nuorisotyöläiset ottavat foorumin (http://www.alli.fi/ -> blogit) haltuunsa.

Syystä, joka on minulle tuntematon, olen päätynyt kirjoittamaan nuorisotutkimusverkoston muistioon, joka liittyy seuraavan hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman valmisteluihin. Kokonaisuuteen toimittaa tekstejä lähes 40 eri kirjoittajaa pääasiassa tutkijoita ja suurten organisaatioiden nuorisobyrokraatteja. Kiintoisaa, vaikkakin tunnen asetelmaan liittyvää epävarmuutta: osaan kirjoittaa vain oman kokemuksen ja havaintojen kautta, aikaa ja kykyäkään ei löydy taustojen selvittämiseen ja teoreettiseen pohdiskeluun. Toki tuntuu mukavalta se, että joku luottaa. Ja ilmeisesti odottaa toisenlaista näkökulmaa poliittiseen ohjaukseen ja nuoriin. Minä katson sitä muuttotappioisen reuna-alueen nuorten elinolojen kautta.

Jos teksti kelpaa, kokonaisuus valmistuu maaliskuussa. Olen saanut myönteistä palautetta puheenvuorostani sieltä mistä eniten sitä kaipaankin eli näiltä reunaseutujen nuorisotyöläisiltä. Olen siitä iloinen. Asiat ovat niin kovin suhteellisia, yleisesti kelvollisia ja kaikkialle soveltuvia itsestäänselvyyksiä nuorisotoimialalla on vähän.

Lappilainen Lapin nuorten asialla

Lapissa 52.000 talouteen jaettava ja Rovaniemellä toimitettava Lappilainen käynnisti lappilaisia nuoria ja maakunnan nuorisotyötä käsittelevän julkaisusarjan. En voinut kieltäytyä, kun pyydettiin avaamaan peli.

Ajatus artikkelisarjasta on hieno. Äitihahmona on toiminut pitkänlinjan järjestönuorisotyöläinen Riitta, mahdollistaja Manta ja isähahmo on tietysti julkaisun päätoimittaja ivalolaislähtöinen pitkään toimittajana työskennellyt Timo.

Minua miellyttää kovasti homman journalistinen lähtökohta: myönteiset asiat esille. Hienoa. Minua miellyttää myös se, että asioita tarkastellaan monen erilaisen organisaation kannalta ja useiden eri nuorisotyöläisten toimesta. Toivon, että homma lähtee lentoon ja me nuorisotyöläiset omimme sen. Minulla on helppoa, olen osani tehnyt ja jatkossa voin keskittyä kommentointiin, mikäli sattuu siltä tuntumaan. Ja voi olla, ettei satu. Tässä on tosiaan nyt niin monta eri asiaa menossa yhtäaikaisesti ja näkyvästi, että itseäkin jo ärsyttää. Niin, toivonpa todella, että muitakin ärsyttäisi, mutta ennenkaikkea siten, että meissä kaikissa asuva kirjoittaja heräisi henkiin. Kaikilla meillä nuorisotyöläisillä on sanottavaa liittyen nuoriin ja nuorisotyön kehittämiseen.

Niin muuten. Ellet satu asumaan Lappilaisen jakelualueella, niin eipä hätiä mitä. Tekstit löytyvät verkkojulkaisuna osoitteesta www.lappilainen.fi.

Paikallisradioiden toimiluvat jaettu

Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut tehokkaasti ja nopeasti käsitellessään radioiden toimilupia. Pieni osoittautui kauniiksi. Radio Inarin taajuuksille 89.0 MHz ja 95.7 MHz oli hakeutumassa yllättäen myös Riofori -niminen osakeyhtiö Pohjanmaalta. Samainen yhtiö haki myös Tornion Radio Pron taajuuksia.

Lopputulos oli jo toimiville radioille myönteinen ja ketjuuntumisyritykselle kielteinen. Hieno ja odotettukin päätös, joka tekee kunniaa paikallisradiotoiminnan alkuperäiselle idealle.

Hieno päätös myös toiminnallisesti: Radio Inari on Inarin nuorisotyölle tärkeä. Radiotuotanto on viestintäpajan nuorille työharjoittelijoille ja työllistetyille keskeisen tärkeä ja mielekäs työmuoto, oikeaa työtä, vaikka joskus on saatu kuulla epäileviäkin kannanottoja.

Seuraava toimilupa on voimassa 1.1.2012 - 31.12.2019. Meiltä on paljon kyselty siitä tuleeko Radio Inari nettiin ja jos niin milloin. Kysyntää on ollut yllättävänkin runsaasti ja se kertoo siitä, että inarilaiset muualla ovat hyvin kiinnostuneita alueensa asioista. Miten se menikään: mies voi lähteä Siskelistä, mutta Siskeli ei miehestä.

Nettiradioon liittyen on liian aikaista luvata mitään tarkkaa. Nyt kun toimiluvan jatko on varma, on kuitenkin tarkoitus edetä asiassa jo tänä vuonna. Tämä on myös toimiluvan haltijan, Inarin Paikallisradioyhdistyksen ykköspainotus vuonna 2011. Homma ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu, vaan toteutuessaan luo radiolle ihan uuden journalistisen tavan toimia. Se on hyvä, sillä se kehittäisi kanavaa myös kokonaisuudessaan. Se on kuitenkin vaativa ja erityispaneutumista edellyttävä juttu. Olemmekin hakeneet Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta palkataksemme ihmisen vetämään tuota muutos- ja kehitystyötä

Kevät näyttää miten meille käy... Nyt näyttää kumminkin hyvältä: kelit selvät vuoteen 2020.

- S -

Ei kommentteja: