sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Nuorten hyvinvoinnin tila puhuttaa ja loppuvuosi jyrää painollaan...



Inspiraatio ei näemmä ole itsestäänselvyys. Kesä ja alkusyksy lipsahti bloggaamatta. Radioshow sensijaan on pyörinyt koko syksyn ja ohjelmapaikka on käytössä ainakin loppukeväälle 2011. Blogin osalta kyse ei ole siitä, etteikö kirjoitettavaa olisi ollut, päinvastoin. Jotenkin vaan kaikki on pysynyt sisällä. Nyt tulee muutos, kommentteja on tarkoitus kirjoitella jatkossa taas ainakin kerran kaksi kuukaudessa.

Nuoret ja mahdollisuuksien eriarvoisuus

Inspiraation synnystä on kiittäminen Allianssin pääsihteeriä. Maakunnan ykköslehdeksi itseään tituleeraava Lapin Kansa kirjoittaa pääkirjoituksessaan 6.11. siitä miten nuorten ongelmat unohtuvat helposti myös vaalien alla.

Sinällään mukavassa kirjoituksessa tarkastellaan Yle-uutisten taannoin tekemää hallituksen nuorisopolitiikkaa käsitellyttä kyselyä, joka oli suunnattu nuorisojärjestöille ja -tutkijoille. LK toteaa vastausten perusteella mm. sen, että monet kunnat ovat onnistuneet surkeasti nuorisotyössään.

LK:n mukaan Allianssin pääsihteeri Jukka Tahvanainen on esittänyt huolensa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen nuorista, joille ei ole tarjolla edes perustuslain takaamia vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

Jaa-a. Aika rankasti sanottu ja saa ainakin minut kysymään muutamia asioita. Ensinnäkin haluaisin tietää mistä näitä nuoria löytyy? Itsestään selvää on se, että tasa-arvosta ei voi puhua silloin kun asukastiheys esimerkiksi Inarissa on huimat 0.4 asukasta/neliökm ja välimatkat kunnan sisällä pitkät. Tavoitteiden tasa-arvoistaminen tyyliin nuorisotila joka kylään on tässä mielessä Lapissa ja Itä-Suomessa silkkaa höpötystä. Ikävä kyllä moni asia vaatii väestöpohjaa, niin ja kestävää kuntataloutta. Se on näin ja sen kanssa on elettävä ja tarjottava sitä mitä voidaan. Toki on niin, että täydellisiä katveita ei saisi olla. Mutta onko niitä edes? En tiedä, ehkä joku kertoo...

Kiintoisaa on myös se, että kannanotto tulee Allianssilta, järjestöltä jota ei ole juurikaan totuttu näkemään reuna-alueiden edunvalvojana. Nuorisotyö-lehti saa minulta synninpäästön, siellä on ymmärretty alueiden erilaisuus ja annettu tilaa ainakin Lapin asioille.

Allianssi saa toimintaansa huomattavaa taloudellista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Huoli on hieno asia, mutta siitä on vielä matkaa toimintaan. Allianssilla olisi resursseja toimia myös siten, että alueiden erilaisuus huomioitaisiin ja tasa-arvoa edistettäisiin edes niissä asioissa missä se on mahdollista. On nimittäin niin, että näillä ns. reuna-alueilla tehdään haastavissa oloissa rankasti työtä nuorten eteen, siinä tuki monin paikoin on toki tarpeen. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan mitä tuleman pitää.

Yksi juttu vielä. Levy korvieni välissä on juuttunut, mutta ei voi mitään: tässäkin yhteydessä on todettava se, että kun kaikkea erityistä tuetaan sillä on hintansa. Nykyinen nuorisotyön avustuspolitiikka vie kyllä kohti aiempaa suurempaa polarisoitumista, eriarvoistumista: vahvat pärjäävät, heikoilla menee edelleenkin huonosti. Ongelmalähtöinen tukipolitiikka vie eurot kasvukeskuksiin ja jättää pienet kunnat käymään uuvuttavaa olemassaolokamppailua. Tästä Allianssi voisi myös olla huolissaan ja muodostaa kantaa kehitykseen.

Nuorten hyvinvoinnin ankkureita etsimässä

Piipahdin Rovaniemellä Nuorten hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa -hankkeen loppuseminaarissa. Rapiat kaksi vuotta kestäneen hankkeen osana toteutettiin kattava Lapin 2008-09 ysiluokkalaisille kohdennettu hyvinvointikysely.

Tutkija Riikka Sutista oli nytkin mukava kuunnella. Tekemistä hyvinvoinnin saralla löytyy kyllä, mutta hyvin lohdullinen oli lopputulema: nuorilla menee pääosin hyvin lukuunottamatta sitä noin 10 %:n ryhmää, joka oirehtii perheensä tai/ja omaa pahoinvointiaan. Huolta voi tuntea myös koulukiusaamisen yleisyydestä sekä osin myös ikuisuusasiasta nimeltään päihteidenkäyttö.
Hellyttävä on murrosikäisten luettelo niistä asioista, joista hyvinvointi koostuu: oma perhe - hyvät ystävät - hyvin sujuva koulunkäynti. Siinä pohdiskeltavaa meille kaikille: vanhemmille, nuorisotyön ammattilaisille, opettajille, päätöksentekijöille...

Nuoruuden julkikuva on myös surkuhupaisalla tavalla outo. Tutkija Riikan mukaan nuoria ja nuoruuttaa käsitellään turhan paljon ongelmalähtöisesti. Tästä saatiin hilpeä esimerkki, kun edellä jo siteerattu Lapin Kansa kirjoitti Riikan tutkimuksesta ja etusivuotsikoi asian: Joka 10. lappilaisnuori haluaisi kokeilla huumeita. Niinpä niin, olihan se siellä, mutta siellä olisi ollut tosi paljon muutakin ja myös myönteistä otsikoitavaa.

Syystoimintojen sietämätön kaaottisuus

Usko hallitun kaaoksen hallitsemiseen on ollut kyllä koetuksella. Tahti on ollut kova ja semmoisena se jatkuu. Onneksi asiat ovat pääosin eteenpäinvieviä. Niihin palaan myöhemmin.
Nyt se kuuluisa focus kohdistuu viikonloppuun 11. - 14.11. Vasatokassa koulutetaan nuoria rokkareita ja launtaina 13.11. soitetaan Inarin kunnan viestintäpajan 20-vuotisen taipaleen kunniaksi maailmahistorian toinen Pajarock.

Pirskeet tulevat hiukan jälkijunassa, mutta tulevat kumminkin. Kiintoisa ilta tiedossa, miltei jokainen soittaja on ollut jollain tavalla tekemisissä viestintäpajan kanssa. Jännityksellä odottelen omaa osuuttani, organisointi ja taustatyö ei riitä, vaan nyt on myös noustava Ivalon nuoriso- ja urheilutalon stagelle muiden pajalaisten kanssa.

Pidän suurena kunniana olla osa juhlabändiä nimeltään Viriili Kirvesmies :D

Skoeoe

Ei kommentteja: