sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Neljä suurta pientä kysymystä



Taisinpa luvata jatko-osan ja vieläpä myönteisiä asioita luotaavan tuohon edelliseen päivitykseen liittyen. Eikä se ole vaikeaa ollenkaan, marraskuun alku on tarjoillut paljon myönteistäkin…

Sijalla 1:
Inarin uuden NuVan toimikausi käyntiin

Meillä on mainio perinne, joka toistuu joka toinen syksy. Nuorisovaltuuston toimikausi päättyy, valitaan uudet ja kun NuVa on asetettu, se vetäytyy vuorokaudeksi Riutulaan Nuorisokeskus Vasatokkaan peruskouluttautumaan, ryhmäytymään ja järjestäytymään.

Joka vaalikierroksella jännittää ennen kaikkea se kuinka nuoria kiinnostaa pistää itsensä likoon ja ehdolle kotikuntansa nuorten edustajistoon. Niin nytkin, kun jostain syystä ehdokasmäärä jäi varsin pieneksi.

Mutta ihan kelpo porukan kunnanhallitus tuli asettaneeksi kokouksessaan 23.10.  Joka kerta lähes koko uusi poppoo on päässyt virittäytymään tuleviin tunnelmiin. Näin oli nytkin. Uuden koulutus on ollut myös toimikautensa päättäneen NuVan tilinpäätös ja niinpä väistyvä puheenjohtaja, tällä kertaa Eemeli, on lupautunut mentoroimaan siirtymisessä. Hyväksi havaittu keino. NuVa uudisti kasvonsa melko perusteellisesti, 15 joukosta löytyy viisi entistä jäsentä.

Ensimmäisen kokouksen haasteena on lukuisia valintoja. Niistä selvittiin kuten ennenkin: lähes jokaisesta paikasta äänestää rytkäytettiin reippaasti. Se ei tunnelmaa pilannut, päinvastoin. Oli ihan siistiä kuunnella kuinka puheenjohtajistoon ehdolla olleet perustelivat sitä miksi, juuri minä…

Näyttää tosi lupaavalta. Korvienväliin mahtui hiukka haikeita fiiliksiä: taisi olla mun viimeinen lajityypissään tämä kierros. Ilmapiiri oli niin hyvä, että jonkun on hyvä jatkaa sitten kun…  

Sijalla 2:
Nuorisotyö(lehde)n puolesta

Kesällä 2015 käynnistyi yksittäisten nuorisotyöntekijöiden ja nuorisotyön parissa työskentelevien huolesta nuorisoalan näkymättömyyteen hallitusohjelman julkaisun jälkeisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa Nuorisotyön puolesta niminen liike ja blogi.

Blogi on elänyt varsin hiljaista elämää noin vuoden ajan, kunnes Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin hallituksen päätös Nuorisotyö -lehden äkillisestä lopettamisesta ilman minkäänlaista laajempaa keskustelua herätti salamanopeasti blogin horroksestaan.

Päätös otettiin kentällä tyrmistyneesti vastaan ja sosiaalisen median syövereissä on käyty kolmen viikon ajan kiivasta keskustelua ensisijaisesti lehden puolesta. Blogi on tarjonnut hyvän alustan mielipiteen-vaihdolle.

Eipä tainnut Allianssin hallitus tajuta millaisen keskustelun se päätöksellään sai aikaan. Luulen, että siellä arveltiin keskustelun menevän nopeasti ohi, vaan niin ei ole käynyt. Kävi lehden kanssa miten tahansa, niin ounastelen sitä, että keskustelu elää omaa elämäänsä vielä pitkään.  Se taitaa nostaa esille kotimaisen nuorisotyön vaiettuja kipukohtia ja kysyä sitä kuka oikein on nuorisotoimialan ääni sekä etujen valvoja Suomessa ja mihin mandaattiin nuo tärkeät asiat mahtavatkaan perustua.

Vaikka toimialalle monella tapaa välttämätön julkaisu on vaakalaudalla, niin siitä huolimatta kakkossijalle myönteisessä mielessä, nousee se keskustelu minkä tilanne on herättänyt. Onkin ollut melko seesteistä…  

Sijalla 3:
Ehkäisevän päihdeviikon tapahtumat Inarissa

Meillä Inarissa on pantu painoa marraskuun alun ehkäisevän päihdeviikon tapahtumiin ja niiden näkyvyyteen. Homman keskiössä on ollut mainio moniyhteisöllinen Selvä Peli verkosto.

Viikko meni.  Päihdeasiat puhuttavat ja niihin liittyvien ilmiöiden ja teematapahtumien on jostain selittämättömästä syystä helppo saada mediajulkisuutta.

Muutamassa tapahtumassa tuli piipahdettua. Ivalon yläasteen vanhempainillassa vedettiin kunnan päihdetyöntekijä Anun kanssa nuorten hyvinvointiin liittyvää paneelikeskustelua. Oikeastaan aika mahtavaa. Vilkasta ajatustenvaihtoa. Melkein kävi niin, että päihteistä ei puhuttu mitään; enemmän puhutti ruutuaika, pelaaminen, mobiililaitteiden käyttö ja semmoiset asiat. En ole hämmästynyt. Nuorten päihteiden käyttö on edennyt jo vuosia parempaan suuntaan. Yhtenä selityksenä on tarjottu sitä, että on muuta tekemistä. Kuten nyt vaikkapa digitaalista pelaamista ja viestintää.

Radio Inarilla on jälleen oma teemalähetys. Työryhmämme jakoi nyt kolmannen kerran putkeen Selvä Peli –kunniakirjan suorassa radiolähetyksessä. Huomionosoituksen kohteena tänä vuonna oli Inarinjärven Jouset. Jousiampujat olivat peräti seitsemän hengen delegaatiolla vastaanottamassa kunniakirjaa.

Kyllä tällaisilla huomioimisilla on merkityksensä. Se oli helppo havaita. Niin tyytyväistä porukkaa oli kakkukahvittelemassa studiosta selvittyään.   

Sijalla 4:
Rovaniemen Poppari

Rovaniemeltä kantautui tiedotusvälineiden kautta mukavia uutisia. Siellähän on käynyt kuten monessa muussakin kaupungissa niin, että tehdään iso julkinen tila, johon toivotaan mahdollisimman runsaasti kävijöitä. Kohta osoittautuu kuitenkin, että Orwellin Eläinten vallankumouksesta tuttuun tyyliin toiset ovatkin toivotumpia kuin kävijöitä kuin toiset.

Kaupungin keskustan kauppakeskus Revontulessa hengailevat nuoret ovat näkyneet paitsi keskuksessa itsessään myös tiedotusvälineissä sekä somekeskusteluissa. Ja tietenkin häiriötekijänä.

Kauppakeskus yhteistyössä Rovaniemen nuorisopalveluiden kanssa käynnisti taannoin pop up nuorisotilan Revontulessa. Perinteikkään Korkalovaaran nuorisotilan Hillan rempan myötä siitä tuli pitempi kokeilu, kun Hillan työntekijöille etsittiin muita hommia.

Ja kuten helposti käy: tila otettiin hyvin vastaan ja tuli vakinaistamistarve. Asiaa on väännetty muutama kuukausi ja marraskuun alussa kaupungin hallitus päätti, että toiminta vakinaistetaan ja resurssitarve huomioidaan vuoden 2018 talousarviossa.

Hyvä Rovaniemi, se on satsaus, joka maksaa itsensä takaisin. Täytyypä huomioida näillä tietämin viimeisen (toivottavasti ei kumminkaan) Nuorisotyölehden uutistarjonnassa…

Skoeoe


Ei kommentteja: