Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja Sajos

Maalis-huhtikuun taitteessa Inarin kirkokylässä on vietetty varsinainen kulttuurinen superviikko, jota läsnäolollaan kunnioitti itse uunituore tasavallan presidentti Sauli Niinistö.  Kiihkeän tapahtumaviikon perinteinen kekkeri oli Inarin vuosittainen kevätkarnevaali Porokuninkuusajot. Nyt oli muitakin syitä mittaville kokoontumisajoille ja kaiken selittävänä tekijänä oli Sajos, sen viralliset avajaiset monine oheistapahtumineen.                                      

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen synty Inariin on asia, jonka merkitystä saamelaiselle kulttuurille ja päätöksenteolle sekä alueelle ja sen asukkaille ylipäänsä ei vielä varmaan ymmärretä.  Itse en päässyt saamelaisten parlamenttitalon  virallisiin vihkiäisiin. Kunnasta toki oli runsas edustus, mutta nuorisosihteerin statuksella ei rankilistalla noustu valittujen joukkoon.

No sille sinällään sama. Yhteistyötä saamelaisnuorten kanssa on tehty ja tullaan tekemään ainakin, jos se minusta riippuu. Niinpä kun avajaiskekkereihin sisältyi myös kaikille avoin kansalaisjuhla kulttuuriohjelmineen, kakkukahveineen ja talon esittelyineen niin sinne piti mennä, tietenkin. Ja jos oli porukkaa edellispäivän virallisessa osuudessa, niin kutsu oli kuultu myös avointen ovien päivänä, säpinää riitti.

Minulla oli kiintoisa tuokio Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttormin kanssa, kun haastattelin häntä paikallisradioon. Juha on tuttu mies pitkältä ajalta ja 12 vuoden ajan Sajos on pitänyt hänet liikkeessä. Olipa mukava kohdata helpottunut ja tyytyväinen projektinvetäjä. Tyytyväisyyden Juhalle suo mieluusti, ponnistus on ollut kova ja haasteet mittavia. Helppo on uskoa  hänen näkemykseensä siitä, että oli viimeiset hetket, talouden kiristyessä Sajoksen kaltaisten hankkeiden ylle liihottelee nyt isoja uhka- ja epävarmuustekijöitä. Ne ovat niin isoja, että toteutuminen saattaa jää haavetasolle.

Saamelaiset ovat kuitenkin saaneet ansaitsemansa parlamentin ja keskuksen, lopultakin. Itse toivon, että keskus myös yhdistäisi pohjoisen väestöä, lisäisi aitoa monikulttuurisuutta ja eri väestöryhmien välistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Keskustelu alueen eri väestöryhmien välillä käy kumminkin aika kuumana ja ylilyöntejäkin on nähty. Pelkään pahoin, että sävy tästä vielä kovenee ja rintamalinjoja jatkossa vedetään tavalla, joka ei ole alueen asukkaille ja yhteselle elämälle eduksi. Pohjoisen haasteet ovat maan keskittämispolitiikan pyörteissä jatkossa niin isot ja monin osin kaikille jakamattomat, yhteiset, että eripurasta hyötyvät vain keskittäjät ja paisuvat kunta- ja aluekeskukset. Alueen elinolojen ja yvinvoinnin puolustamisessa ei paikallisia ristiriitoja ja eriseuraista uhoa kaivata.

Niinpä toivon paikallista malttia, reilua vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta. Tätä toivon kaikilta kuviteltavissa olevilta tahoilta, jotka elävät keskenään pohjoisen oloissa. Toivon myös olevani täysin harhateillä, kun epäilen, että vastakkainasettelu ei suinkaan ole ohi...

Saamelaisnuorten taidetapahtuma - Nuori Kulttuuri järjestelmän lippulaiva

Inarin  mahtiviikko piti sisällään myös Nuori Kulttuuri Sounds 2012 tapahtumasarjaan liittyneen saamelaisnuorten taidetapahtuman. Sajos oli kehys myös tälle ja pitkästä aikaa pääsin oikein kunnolla fiilistelemään tapahtumaan, johon ensikosketuksen sain Utsjoella vuonna 1984.

Olen usein todennut, että saamelaisnuorten taidetapahtuma on ihan omassa sarjassaan koko taidetapatumajärjestelmässä. Se ei ole mikä tahansa aluetilaisuus. Viimeksi Nuori Kultturi hommaan liittyen olin Lapissa Kemijärven aluetapahtumassa maaliskuussa 2007. Kulttuurikämpällä soitetussa musiikkitapahtumassa oli paljon taitavia bändejä ja hyvä meininki sinällään, mutta yksi uupui: yleisö. Bändit esiintyivät toisilleen.

Saametapahtumassa on toisin: se on koko historiansa ajan kerännyt suuret joukot paitsi esiintyjiä
niin myös heidän vanhempiaan ja muuta kiinnostunutta yleisöä. Näin oli nytkin: Sajoksen auditorio oli umpitäyteen ahdettu, runsaat 450 henkilöä on iso porukka. Tapahtuma on aina ollut myös muuta kuin esiintymistä: se on ollut osa saamenkielten ja kokonaisten kulttuurien elvyttämistä. Tapahtumaan sisältyy runsaasti esiintymisen ja osallistumisen riemua, pärjääminen ei ole pääasia. Pääasia on kohdata muita ja osallistua. Toki osa esiintyjistä kilvoittelee tosissaan niistä muutamasta armoitetusta paikasta, jotka johtavat edustusmatkalle koko maan tapahtumaan.

Sajoksessa vietettiin saamelaislasten ja nuorten musiikillista ilotulitusta oikein urakalla. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Tapasin monia tuttuja. Muutama on jo lähtenyt Inarista ja omien tapahtumakokemusten innoittamina olivat nyt paikalla lapsiryhmien ohjaajina, Tapahtuma ruokkii siis itseään, mahtavaa. Tapasin myös esiintyneitä nuoria, joilla on takana useita kertoja ja aina pitää kuulemma tulla, hienoa.

Saamenkulttuurin nuoret lähettiläät

Vuonna 1984 päädyin muuten värikkäiden vaiheiden jälkeen legendaariselle reissulle valtakunnalliseen taidetapahtumaan Lahteen. Inarin ja silloisen Saamelaisvaltuuskunnan kulttuuribussissa oli mukana muuan Riutulan lapsiryhmä. Sittemmin siitä on eriytynyt yhtäältä Angelit ja toisaalta soolouraa luonut maineikas Ulla Pirttijärvi.

Muita vastaavia löytyy. Muistan Anna ja Pirita Näkkäläjärven, serkukset, joista Anna esiintyy edelleen yhtyeessään Ánna-Maret Ensemble ja Pirita luo uraa saamelaispolitiikassa. Elokuvanäyttelijänä tunnettu Anni-Kristina Juuso ja Karigasniemeltä lähtöisin olevat Jiella -yhtyeen nuoret naiset ovat hankkineet kokemusta tapahtuman kautta, Myös vuotsolais-inarilaisen samerockyhtyeen SomByn jäsenet ovat esiintyneet eri kokoonpanoissa valtakunnallisissa tapahtumissa. Näiltä osin on muuten jäänyt erityisesti mieleen toukokuun 2007 Turun valtakunnallinen tapahtuma, jossa Inarin kitarasankari Oula G. esiintyi kolmessa eri paikassa ja kokoonpanossa saman päivän aikana. Silloinen kulttuurisihteerimme Anita kuljetti nuorta miestä ja kitaraa taksilla ympäri kaupunkia. Kiirettä oli kuulemma pitänyt.

Monia muitakin kuin edellämainittuja tapahtuma on liikuttanut. Hienoja kulttuurinsa nuoria lähettejä kaikki. Tapahtuma on tarjonnut heille esiintymiskokemuksia, muiden nuorten vertaistapaamista ja mukavia elämyksiä. Niitähän tapahtuma tarjoaa toki kaikille esiintyjille. Mutta näille se on tarjonnut lisäarvona myös viestinviejän osan: mekin olemme olemassa...

Sajoksessa valittiin edustajat valtakunnalliseen Sounds 2012 tapahtumaan. Sekin on muuten Turussa ja tuomaristo päätti lähettää sinne mainion Hillbes -ryhmän Utsjokisuun koululta. Vanhempien sarjasta Turkuun matkustaa Sallan Eastrockissakin huomiota herättänyt The Slap Inarista.

Oivallisia valintoja, vaikka kaikki muutkin esiintyivät reippaasti ja hienosti....

Skoeoe