sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Kärsivällisyys palkitaan....














Soittelimme toissaviikon radiosshowssa suoran puhelun Inariin. Linjan toisessa päässä jutusteli kuulumisistaan lukiolainen Arttu.

Syy soittamiseen löytyy siitä, että eri puolille kuntaa on ilmestynyt viime kesänä jotain sellaista mitä nelostien varresta Rovaniemellä ja Sodankylässä on ollut havaittavissa jo pitkään. Inarissa niitä sensijaan vasta oli ehditty toivoa, pitkään kylläkin. Kyse on linja-autokatoksista.

Arttu on sitkeä nuori mies, joka edusti nuorisovaltuustossa sen edellisellä kaudella Inarin yläastetta. Autokatoksia käsiteltiin jo 2002 - 03 NuVassa, teknisessä lautakunnassa ja herraties missä. Suunnitteluun liittyen pidettiin oikein kilpailukin, mutta jostain syystä asia hautautui byrokratian rattaisiin ja unohtui.

Arttupa ei unohtanut ja hän kaivoi asian esille nuorisovaltuustossa 2005 - 06.

Sinnikkäästä nuvalaisesta tuli tuttu vieras teknisen osaston käytävillä, osastosta vierailtiin myös NuVan kokoksissa. Papereita kirjoiteltiin. NuVan edustajat piipahtivat myös Tieliikelaitoksen Rovaniemen toimistossa, jossa Arttu piti asiasta vastaavalle piiri-insinöörille erinomaisen presentaation katosten tarpeellisuudesta ja niiden puutteesta Inarissa. Herra ei tyytynyt pelkkään puheeseen vaan terästi esittelyään laatimillaan piirrustuksilla ja perusteluteksteillä.

Asioilla on taipumus hoitua jotenkin. Onnistuneiden juttujen takaa löytyy aina kumminkin heitä, joiden työtä ilman asiat hautautuvat tai niiden toteutus pitkittyy kohtuuttomasti.

Linja-autokatoksia odoteltaisiin varmaan vieläkin ilman sinnikkään nuorisovaltuutetun määrätietoista työskentelyä asian eteen. Arttu oli itsekin tyytyväinen, katos löytyy nyt myös Nikulanperäntien risteyksestä. Kuutisen vuotta hommassa meni, mutta parempi myöhään jos silloinkaan. Senkin asia opetti, että sinnikkyys palkitaan.

Anu ja NuVan uudet suunnitelmat

Viime torstain lähetyksessä meillä oli pitkästä aikaa studiovieras. Anu on Tunturista kotoisin oleva nuori lukiolainen. Opinnot ovat kiivastahtisia, mutta Anun aikaa täyttävät myös osallisuusasiat lukion oppilaskunnan hallituksessa ja nuorisovaltuustossa. NuVassa hänellä onkin merkittävä asema vaikuttajajaoston puheenjohtajana sekä NuVan edustajana sivistyslautakunnassa.

Lysti oli kuulla Anun myönteisistä lautakuntakokemuksista. Vastaanotto on ollut hyvä ja Anun mielipiteitä on haluttu kuulla. Hienoa. Erilaisia lautakuntia on itsellänikin tullut nähdyksi ja kuulluksi vuosien varrelle sen verran, että nuorison edustajan puheet eivät takuulla ole laskemassa keskustelun tasoa. Luulenpa, että asia on päinvastoin: uudet näkökulmat raikastavat.

Rupateltiin Anun kanssa myös Inarin NuVan suunnitelmista vuodelle 2009. Valtuustokauden vaihtuminen tekee ensi vuodesta merkittävän. Niinpä NuVassa onkin pohdittu sitä, miten NuVa kertoo toiminnastaan sekä yleensä nuorten asioista uusille päättäjille. NuVa on asettamassa toiminnalleen tavoitteeksi NuVan sekä uuden valtuuston ja ylipäänsä päätöksentekoon osallistuvien aikuisten välisen vuoropuhelun lisäämisen.

Työmaa on haastava, mutta ehdottoman tarpeellinen. Jatkossa ei riitä, että ääni on kuuluva. Tulevaisuuden päätöksenteon haasteet kasvavine hoito- ja hoivapalveluihin kohdistuvine vaateineen asettavat nuorten sanomisen sisällöille melkoiset laatuvaatimukset. Sisällön pitää olla uskottava ja perusteltu, muutoin on yhdentekevää kuinka kovaa huudellaan.

Nuorisotyön tulevaisuus vai onko sitä?

Niin. Hyvä kysymys tämä kysymys, jolla veljeni Mortti otsikoi edellisen blogikirjoituksensa. Tulee mieleeni, että josko onnistuisi tuo mitä Inarin NuVa ensi vuonna yrittää. Voisipa ehkä olla tae siihen, ettei pääsisi käymään siten miten Mortin mukaan on käymässä uuden Sastamalan kaupungin nuorisotyömäärärahojen kanssa.

Keskustelun tiiviistäminen nuorten ja päätöksentekijöiden kesken on niin hyvä tavoite, että siihen kannattaa pyrkiä vaikka se lähtökohtaisesti tuntuisi turhan isolta haasteelta. Yrittää kannattaa aina, pyytämättä ei saa muuta kuin luun kouraan ja nollat määrärahamomenteille. Yrittää kannattaa myös siksi, että siinä ei häviä mitään. Päinvastoin, voi jopa iloisesti yllättyä.

Nuorisotyölehden viime numerossa esiteltiin muuten Lahden nuorten kuulemismalli. Siinä nuorisovaltuustolta pyydetään lausuntoja nuorten asioihin jo siinä vaiheessa, kun virkamiehet valmistelevat asioita päätöksentekoa varten.

Kuulostaa lupaavalta. Kuulostaa myös niin kiinnostavalta, että Selvä Keli palaa takuulla tähän asiaan. Lahtihan on tunnetusti Inariin nähden nuorisotyöllisesti hyvin myötämielisesti suhtautuva kaupunki, joten keskustelulle ei ole esteitä.

Miten sattuikin...

S

Ei kommentteja: