maanantai 28. helmikuuta 2011

Kolmivuotias Selvä Keli




Aika kiitää kuin siivillä. Viimeinen lähetyksemme 4.3. oli Selvän Kelin 3-vuotisjuhlalähetys. Juhlan kunniaksi ohjelmaan kaivettiin mukaan idean isä Mortti sekä kautta aikojen ensimmäinen ohjelmaan haastateltu vieras ja nuorisotyön ammattilainen Pekka Tukeva Kirkkohallituksesta.

Koska Selvä Keli on koko historiansa ajan elänyt vahvasti myös hetkessä kuultiin lisäksi Inarin kirkonkylän nuorisotilan valmisteluihin osallistuneita nuoria. Pakettiin kuului tietenkin hyvä musiikki kuten aina, kuinkas muuten...

Kolme vuotta on makasiiniohjelmalle varsin pitkä aika. Enpä ole tullut laskeneeksi kuinka monta tunnin settiä on vedetty ja kuinka moni nuori tai nuorten kanssa toimiva aikuinen ohjelmantekoon on osallistunut. Monta on kumpaankin liittyen ehkä se osuvin ilmaus. Selvä Keli on tehty viikottain lukuunottamatta kahden kuukauden kesätaukoa, joten puuhaa on riittänyt.

Ohjelmilla sanotaan olevan oma luontainen elinkaarensa. Rajat tulevat vastaan jossain ja helposti päädytään toistamaan samoja asioita. Byrokratian arjen pyörityksessä on siinä määrin tietämistä, että yksi uhkatekijä tälle on helposti se kuinka hyvin toimitustyöhön ehtii paneutumaan. Aina ei ehdi, vaan asiat syntyvät tosi vauhdilla sekä tässä ja nyt.

Nuorten asioiden rajattomat ideat

Olemme kumminkin huomanneet juontajaparini Marin kanssa, että asiat, ilmiöt ja ennenkaikkea ihmiset eivät lopu. Motivaatio on ollut korkealla ja olen todennut, että jokainen lähetys on itsessään oma oppimiskokemus. Kun käsitellään monenlaisia näkökulmia, se lisää myös tietoa ja pitää virkeänä. Erityisesti tämä toimii silloin, kun on aikaa valmistautua hyvin.

Muutaman kerran arkikiireessä on ollut se tilanne, että kun toimiston jälkeen on päässyt viestintäpajalle siinä viiden pintaan valmistelemaan seitsemältä alkavaa suoraa lähetystä, ei ole ollut oikeastaan yhtään mitään valmista. Nuorisotyöntekijän kännykän muisti pitää sisällään kunnioitettavan määrän yhteystietoja ja usein puhelinhaastattelut onkin sovittu aika loppuvaiheessa ohjelmasession valmisteluja. Meitä ovat kiinnostaneet erityisesti opiskeluun ja lähtemiseen sekä mahdolliseen palaamiseen liittyvät asiat. Onkin ollut tosi antoisaa päästä jututtamaan nuoria inarilaisia maailmalla, siellä jossain.

Olemme pyrkineet välttämään itsemme toistamista myös pyytämällä apuja viestintäpajan nuorilta. Pajalle työllistetyt radiotyöläiset ovatkin toimittaneet käyttöömme runsaasti hyvin tehtyjä haastatteluja. Oma lukunsa on ollut Pauli, tuo Pirkanmaalla käpyään jäädyttävä nuori elämän tarkkailija.

Nuoruuden julkikuvaa etsimässä

Ja jos muu ei ole auttanut on tiedotusvälineitä seuraamalla löydetty runsaasti kerrottavaa. Jännä omakohtainen havainto onkin ollut se, että Selvä Keli on pakottanut tekijöitään tutkailemaan lehtiä, teksti tv:n sivuja ja nettifoorumeita niin sanotusti sillä silmällä, ohjelmaan valmistautumisen mielessä.

Selvän Kelin linja on lähtökohtaisesti ollut tarjota myönteisiä nuoriin liittyviä juttuja ja haastatteluja. Joskus takavuosina tuntui vahvasti siltä, että tiedotusvälineitä kiinnosti lähes yksinomaan ruma nuoruus. Lööppejä syntyi, mutta huomion saivat lähinnä huumerenkaat, kaahailijat, yksittäiset häiriköt ja muu marginaalijuttu.

Kiintoisaa on ollut arkihavaita selkeä muutos. Ehkä hukattuja nuoria ja huoltosuhteen vinoutumista koskeva keskustelu toimii tässäkin. Nyt ollaan hyvinkin kiinnostuneita ja tunnetaan huolta myös syistä sekä asioiden taustoista ei pelkästään seurauksista. Selvä Keli on ilolla viime kuukausina siteerannut erityisesti Paikallislehti Inarilaista sekä maakunnan ykköslehteä Lapin Kansaa. Edellinen on kunnostautunut lapsiin ja nuoriin liittyvillä kuvillaan ja jälkimmäinen ansaitsee tunnustusta siitä, että nuorten asioita on käsitelty huomattavan runsaasti lehden pääkirjoituksissa.

Niin. Selvä Kelin tekijöiden motivaatio ei ole vielä osoittanut hiipumisen merkkejä. Radio Inarin uusi toimilupakausi alkaa 1.1.2012 ja kanava saa olla On the air -tilassa 31.12.2019 saakka. Näiltä pohjin Selvä Keli miettii tulevaisuuttaan...

- S -

lauantai 26. helmikuuta 2011

Inarin nuorisotilaa metsästämässä...






On hetkiä, jolloin ihminen huomaa, että tulee niinsanotusti tippa linssiin. Tätä kirjoitettaessa on sanottava, että eilen, vuorokausi sitten, koitti minulle sellainen hetki.

Jollain tavalla olen aina tiennyt, että Inarin kirkonkylään tulee nuorisotila. Olen myös tiennyt sen, että se toteutuu osana isompaa kokonaisuutta, ei muuten. No, nyt semmoinen iso kokonaisuus on toteutunut: Inari on saanut uuden koulun, terveystoimen tilat, asuntoja, kansalaisopiston tilat, kaksi päiväkotia, kuntosalin... Ja nuorisotilat. Viimeinkin...

Muistelen, että se oli vuosi 1982, jolloin eka kerran olen istunut työryhmässä, joka mietti monitoimitaloa Inariin. Taisi olla Sápmelas Duoddjaratin edustaja Ilmari, joka esitteli ajatuksen.
Muistaakseni silloisen urheilu-raittiussihteerin Kalevin mielestä kokonaisuuuteen olisi pitänyt sisällyttää uimahalli, jossa olisi 50 m:n allas ja 10 metrin hyppytelineet. Edelleenkin on niin, että lähin tämmöinen löytyy Oulusta.

Sittemmin on Juutuanjoessa vesi virrannut ja taimen noussut tiuhaan, työryhmiä on nimitetty, suunnitelmia muuteltu ja aika kulunut. Kunnes äkillisesti vesivaurio, sisäilmaongelma, talouden taantuma ja valtion pikaisesti järjestynyt tuki ratkaisivat kerralla kaiken. Vuosien odottelun jälkeen kaikilla oli yhtäkkiä hillitön hoppu. Kahdessa vuodessa peruspiirrustuksista toimintaan.

Jopa kunta voi toimia joskus nopeasti.

Nuoret tekevät - nuoret toimivat

Moni miettii, että tämä tulee liian myöhään. No joo, totta kyllä. Moni, aika nuorikin inarilainen on kertonut, että hienoa, mutta aika myöhään, miksei meidän aikana. Ymmärrän tunteen. Parempi kumminkin näin kuin ei koskaan.

Eilen piipahdin paikalla. Tiesin, että ohjaajamme Ronja sekä seurakunnan Mari ovat tehneet Inarin nuorten kanssa tosissaan töitä. Kumminkin olin yllättynyt, myönteisesti.

Läsnä oli nuoria. Läsnä oli myös Säpinää. Ihan hieno havainto: porukka maalasi tilaa uusiksi. Mintunvärinen huone tuntuu psykedeeliseltä, mutta entä sitten...??? Tässä projektissa nuoria on nykytyylin mukaan kuultu. Tehköön mintuvärisen huoneen, jos haluavat, ihan sama. Hehän sitä katsovat, en minä eivätkä muutkaan aikuiset...

Tulipa koettua aikamoinen tunnekuohu. Ei voinut yhtään mitään. Näin kävi, kun katselin nuoria, jotka maalasivat seiniä uusiksi ja värjäsivät verhoja. Pitkän tien yksi etappi. Sitäpaitsi huomasin, että taannoinen Inarin Yrityksen Nuoriso- ja luontotalo Hoikkalassa pidetty Staffileiri oli tehnyt ahkerasti töitä: uuden tilan seiniltä löytyivät aukioloajat, tilan käyttösäännöt, vapaaehtoisten Staffinuorten toimenkuvat... Hieno hommeli, Inarissa sovelletaan heti Stönön Tilkkutäkin ja Lahden Nuorten Talo Pariston oppeja ja vertaisohjaus on kunniassaan välittömästi kuten pitääkin.

Toiminta alkaa avajaisten 25.3. jälkeen...

Oltiin nuorisotoimistossa mietitty, että avaamme ovet heti kevätloman jälkeen. Nuoret sanoivat, että ovet avataan vasta avajaisten jälkeen. Sisustus- ja kalustus ja kaikki tehdään kokonaan valmiiksi ennenkun normaali viikkotoiminta alkaa. No, hyvä näin. Heidänhän se tila on...

Olin mukana tilaisuudessa, jollaisessa olin ollut edellisen kerran 27 vuotta sitten. Silloin valittiin Ivalon nuorisotilalle nimi, joka muuten on sitten kestänyt kaikki nämä vuodet. Stönö on Stönö ja sitä ei muuksi muuteta.

Inarin tila sai väännön jälkeen nimensä ja hyvän nimen saikin. Ehdotuksia tuli 24 ja pohdittavaa riitti. Mikä Inarin tila on: se selviää avajaisissa pe 25.3., ei ennen.

Luopiot ja lörppäsuut ammutaan aamunkoitteessa, joten tässäkään sitä ei voi paljastaa. Pakko odotella...


- S -


sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Kirjoittamisen sisäinen pakko ja ulkoiset haasteet






Onpahan riittänyt kysyntää eri foorumeiden kirjoittajaksi. Luulin jo päässeeni Allianssin kuukauden bloggaajan urasta, mutta kerran vielä esiinnyn. Pyydettiin. Toivottavasti minua koskeva mitta tässä suhteessa lopulta täyttyy ja etelän kirjoittavat nuorisotyöläiset ottavat foorumin (http://www.alli.fi/ -> blogit) haltuunsa.

Syystä, joka on minulle tuntematon, olen päätynyt kirjoittamaan nuorisotutkimusverkoston muistioon, joka liittyy seuraavan hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman valmisteluihin. Kokonaisuuteen toimittaa tekstejä lähes 40 eri kirjoittajaa pääasiassa tutkijoita ja suurten organisaatioiden nuorisobyrokraatteja. Kiintoisaa, vaikkakin tunnen asetelmaan liittyvää epävarmuutta: osaan kirjoittaa vain oman kokemuksen ja havaintojen kautta, aikaa ja kykyäkään ei löydy taustojen selvittämiseen ja teoreettiseen pohdiskeluun. Toki tuntuu mukavalta se, että joku luottaa. Ja ilmeisesti odottaa toisenlaista näkökulmaa poliittiseen ohjaukseen ja nuoriin. Minä katson sitä muuttotappioisen reuna-alueen nuorten elinolojen kautta.

Jos teksti kelpaa, kokonaisuus valmistuu maaliskuussa. Olen saanut myönteistä palautetta puheenvuorostani sieltä mistä eniten sitä kaipaankin eli näiltä reunaseutujen nuorisotyöläisiltä. Olen siitä iloinen. Asiat ovat niin kovin suhteellisia, yleisesti kelvollisia ja kaikkialle soveltuvia itsestäänselvyyksiä nuorisotoimialalla on vähän.

Lappilainen Lapin nuorten asialla

Lapissa 52.000 talouteen jaettava ja Rovaniemellä toimitettava Lappilainen käynnisti lappilaisia nuoria ja maakunnan nuorisotyötä käsittelevän julkaisusarjan. En voinut kieltäytyä, kun pyydettiin avaamaan peli.

Ajatus artikkelisarjasta on hieno. Äitihahmona on toiminut pitkänlinjan järjestönuorisotyöläinen Riitta, mahdollistaja Manta ja isähahmo on tietysti julkaisun päätoimittaja ivalolaislähtöinen pitkään toimittajana työskennellyt Timo.

Minua miellyttää kovasti homman journalistinen lähtökohta: myönteiset asiat esille. Hienoa. Minua miellyttää myös se, että asioita tarkastellaan monen erilaisen organisaation kannalta ja useiden eri nuorisotyöläisten toimesta. Toivon, että homma lähtee lentoon ja me nuorisotyöläiset omimme sen. Minulla on helppoa, olen osani tehnyt ja jatkossa voin keskittyä kommentointiin, mikäli sattuu siltä tuntumaan. Ja voi olla, ettei satu. Tässä on tosiaan nyt niin monta eri asiaa menossa yhtäaikaisesti ja näkyvästi, että itseäkin jo ärsyttää. Niin, toivonpa todella, että muitakin ärsyttäisi, mutta ennenkaikkea siten, että meissä kaikissa asuva kirjoittaja heräisi henkiin. Kaikilla meillä nuorisotyöläisillä on sanottavaa liittyen nuoriin ja nuorisotyön kehittämiseen.

Niin muuten. Ellet satu asumaan Lappilaisen jakelualueella, niin eipä hätiä mitä. Tekstit löytyvät verkkojulkaisuna osoitteesta www.lappilainen.fi.

Paikallisradioiden toimiluvat jaettu

Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut tehokkaasti ja nopeasti käsitellessään radioiden toimilupia. Pieni osoittautui kauniiksi. Radio Inarin taajuuksille 89.0 MHz ja 95.7 MHz oli hakeutumassa yllättäen myös Riofori -niminen osakeyhtiö Pohjanmaalta. Samainen yhtiö haki myös Tornion Radio Pron taajuuksia.

Lopputulos oli jo toimiville radioille myönteinen ja ketjuuntumisyritykselle kielteinen. Hieno ja odotettukin päätös, joka tekee kunniaa paikallisradiotoiminnan alkuperäiselle idealle.

Hieno päätös myös toiminnallisesti: Radio Inari on Inarin nuorisotyölle tärkeä. Radiotuotanto on viestintäpajan nuorille työharjoittelijoille ja työllistetyille keskeisen tärkeä ja mielekäs työmuoto, oikeaa työtä, vaikka joskus on saatu kuulla epäileviäkin kannanottoja.

Seuraava toimilupa on voimassa 1.1.2012 - 31.12.2019. Meiltä on paljon kyselty siitä tuleeko Radio Inari nettiin ja jos niin milloin. Kysyntää on ollut yllättävänkin runsaasti ja se kertoo siitä, että inarilaiset muualla ovat hyvin kiinnostuneita alueensa asioista. Miten se menikään: mies voi lähteä Siskelistä, mutta Siskeli ei miehestä.

Nettiradioon liittyen on liian aikaista luvata mitään tarkkaa. Nyt kun toimiluvan jatko on varma, on kuitenkin tarkoitus edetä asiassa jo tänä vuonna. Tämä on myös toimiluvan haltijan, Inarin Paikallisradioyhdistyksen ykköspainotus vuonna 2011. Homma ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu, vaan toteutuessaan luo radiolle ihan uuden journalistisen tavan toimia. Se on hyvä, sillä se kehittäisi kanavaa myös kokonaisuudessaan. Se on kuitenkin vaativa ja erityispaneutumista edellyttävä juttu. Olemmekin hakeneet Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta palkataksemme ihmisen vetämään tuota muutos- ja kehitystyötä

Kevät näyttää miten meille käy... Nyt näyttää kumminkin hyvältä: kelit selvät vuoteen 2020.

- S -

perjantai 28. tammikuuta 2011

Uusi vuosi, uudet kujeet...







Tämä blogi on saanut olla rauhassa pitkään, liian pitkään. Syynä on se, että olen pyynnöstä bloggailut Nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssin uusituille sivuille avatussa kuukauden blogi -palstalle. Muutama kirjoitus löytyy osoitteesta http://www.alli.fi/ ja sieltä uutta blogeissa. Hyvä idea Allianssilta, vielä yksi kirjoitus on aikeissa tuottaa ja sitten foorumi siirtyy jollekulle muulle bloggaavalle nuorisotyöläiselle. Kiintoisaa katsoa millaiseksi blogi eri kirjoittajien käsittelyssä muotoutuu. Niin: ja toivottavasti syntyy keskustelua. Sitä kaipaan, ilmassa on uhkatekijöitä, mutta myös hienoja edistysaskeleita ja nuorisotyön yleisen arvostuksen nousua. Miksi pitää kynttilää vakan alla: ei miksikään teot esiin...

Asioita olisi tähänkin blogiin ollut. Vuoden alku on ollut kiivas. Allianssiblogissa on muuten nyt tekstiä inarilaisittain hyvin ajankohtaisesta asiasta: Inarin kirkonkylän voimakkaasta kehittymisestä. Tähän palataan sekä radioshowssa että täällä bloggerin puolella myöhemmin takuuvarmasti. Nuorisotilojen myötä odottelemme sikäläisen nuorisotyön tehostumista. Hyvissä tunnelmissa ollaan, nuoret odottavat innolla eikä kunnan nuorisotyön tarvitse olla yksin: juonessa ovat mukana koulun ohella ainakin Inarin seurakunta, Nuorisokeskus Vasatokka ja liikuntatoimi sekä soveltuvin osin muutkin Selvä Peli -renkaan jäsenyhteisöt.

Nyt on menossa muuten nimikisa. Osoite ronja.kyro@inari.fi ottaa ehdotuksia vastaan 25.2. saakka ja nuoret valitsevat sitten mieleisensä. Avajaisia diskoineen on suunniteltu pidettäväksi 25.3.2011, joten tunnelma tiivistyy.

Nuorisolakiin muutoksia

Vuodenvaihde toi mukanaan muutoksia vuoden 2006 nuorisolakiin. Asiaa on käsiteltiin monipuolisesti seminaareissa ja myös meillä täällä Radio Inarin ajankohtaistuotannossa, joten eipä siitä enempää.

Yksi juttu askarruttaa. Etsivän työn tulemisesta on raportoitu ansiokkaasti tiedotusvälineissä. Jälleen omista lähtökohdista: alueeltaan laajan, mutta väestöltään pienehkön kunnan näkökulmasta uutisoinnissa on ollut outo lisäsävy. Uutisoinnin mukaan nuoristyöntekijä menee jatkossa nuoren luo eikä päinvastoin. Mitä ihmettä ja uutta????? Onhan se ennenkin ollut näin, ja myös toisinpäin, ainakin pienemmissä kunnissa.

Taloudellinen tuki etsivässä työssä tulee toki tarpeeseen. Ennaltaehkäisevää eikä korjaavaa työtä tehdä pyhällä hengellä, sen tekevät asiansa osaavat nuorisotyöntekijät. Ja yllätys: palkkaamiseen tarvitaan resurssit.

Näin tällä erää. Kunhan pyydetty kirjoittelu sinne tänne loppuu tuossa helmikuun puolen välin tietämissä paneudun tähän foorumiin...
- S -

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Etsintäkuulutus: Toiminnanohjaaja Inarin viestintäpajalle




Myönteiset uutiset ensiksi. Näinä aikoina ei ole ollenkaan itsestään selvää se, että kun kunnassa syystä tai toisesta vapautuu tehtävä, siihen saa automaattisesti täyttöluvan. Inarissa asiat ovat onneksi olleet toisella tolalla. Kun vuonna 2009 vapautui eri syistä sekä liikunta- että kulttuurisihteerien tehtävät, ei asiassa jääty turhia pohdiskelemaan vaan tehtävät pantiin oitis hakuun ja täytettiin aikanaan pätevillä työn jatkajilla. Oireellista kaikelle oli, että satuin olemaan reissuillani Lapin taidetoimikunnassa päivänä, jona sivistyslautakunta pisti kulttuurisihteerin viran hakuun. Eivät meinanneet toimikunnassa epäuskoiset uskoa, että näin tapahtuu...

No. Lisää tehtäviä on vapautumassa. Nyt nuorisotyön porukoissa käy niin, että viestintäpajan pitkäaikainen vastaava työelämävalmentaja on siirtynyt toisille tiedotuksen areenoille ja olemme saaneet luvan pistää toiminnanohjaajan paikka hakuun.

Virallisesti se tapahtuu tänään 20.12., joskin juttu on kiertänyt jo kolmisen viikkoa. Hyvä niin, toivottavaa olisi, että saadaan paljon ja vahvoja hakijoita. Hakuaika päättyy muuten keskivikkona 18.1.2011 klo 15.00 ja hakuilmoituksen löytää vaikkapa osoitteesta http://www.lanuti.fi/ ja sieltä Inarin sivut. Mollin sivuille tiedot singahtavat myös ennen joulua.

Miksi Inariin ja miksi juuri tuohon tehtävään? Viestintäpajaa on kehitetty tavoitteellisesti koko 2000-luku tarkoituksena luoda paikallinen nuorisotiedotuksen ja neuvonnan monipuolinen toimintakeskus. Toisiin tehtäviin siirtynyt Jamo on tehnyt tässä suhteessa mittavan kehitystyön aluksi kolmen ESR-rahoitteisen hankkeen (Apro -> Intro -> Nitro) kautta ja sittemmin muuten vain.

Työn tulokset näkyvät. Perustat ovat iskussa. Kunta on vakiinnuttanut viestintäpajan osaksi nuorisotyön palvelutuotantoa jo keväällä 2006. Paja on värikkäiden vaiheiden jälkeen säilyttänyt myös itsenäisen asemansa nuorten työllistäjänä sekä koulutusmahdollisuuksien kehittäjänä. Tekniset perusvalmiudet ovat hyvät ja mahdollisuus pyörittää EU:n pohjoisinta ja nuorisomyönteisintä paikallisradiota Radio Inaria on osoittaunut oivalliseksi metodiksi mediatyöpajan arjessa.

Pajan työpajavaiheen (1995 - 2010) aikana siellä on piipahtanut yhdestä kuukaudesta vuoteen kestävässä toimenpiteessä runsaat 350 nuorta. Se on kova luku varsinkin kun pääosa on ilmoittanut hyötyneensä jaksosta. Lappilaisen työpajan tyyliin se kuuluisa The Next Step on useimmilla ollut ammatillinen koulutus. Paja on tarjonnut nuorille siirtymävaiheessa sopivaa tekemistä, yhteisöllistä toimintaa ja aikaa pohtia mitä sitten, kun pajapäivät ovat luetut. Parin viime vuoden ajan on mielestäni myös olty ytimessä: nuoria on riittänyt (kuluvan vuoden aikana 45 eri henkilöä!) ja keski-ikä on pyörinyt siinä 20 vuoden tuntumassa. Tytöt ovat pääosin puuttuneet syystä, jota emme tunne.
Toiminnajohtajan pesti on kiintoisa ja haastava. Kahta samanlaista työpäivää ei löydy. Paja on paitsi monipuolista viestintää edesauttava myös kasvatustyötä. Kokonaisuus tekee paketista haasteellisen, mutta aika ei takuulla tule pitkäksi. Kysykää vaikka Jamolta tai kuluneen syksyn vastuuhenkilö Mortilta.

Jään mielenkiinnolla odottelemaan millaiseksi hakemuspaperipino toimistoni sekasotkussa kasvaa. Pajan kautta on moni inarilainen päätynyt myös opiskelemaan mediaa ja sitä kautta työelämään. Myös työllistämisguruja paja on synnyttänyt. Hakijoita voisi olla niinmuodoin myös ns. omasta takaa.

Niin. Elämässä vaikuttavat kuitenkin monet jutut ja lähteminen ei ole ihan yksinkertaista. Joten saapas nähdä. Kaikille, joita kiinnostaa voisin todeta, että tämä tilaisuus ei kuitenkaan ihan heti toistu

Skoeoe

Ai niin 1:
Selvä Keli toivottaa kuuntelijoilleen/lukijoilleen rauhallista joulua ja hyvää uuttavuotta. Radioshow myös joululomalla normiaikaan to 19-20. Palataan syksyn tunnelmiin siten, että 23.12. ovat äänessä nuoret ja 30.12. nuorisotyöläiset

Ai niin 2:
Pidän pyynnöstä myöskin Allianssin uusituilla sivuilla (http://www.alli.fi/) kuukauden blogia joulu-tammikuun ajan.

torstai 25. marraskuuta 2010

Tunnelmia eduskunnasta
















Asiat usein johtavat toisiin asioihin. Tornion nuorisoneuvoston ja Inarin nuorisovaltuuston tammikuinen Vasatokan koulutustilaisuus päätti vastata inarilaisen kansamme edustajan Janne Seurujärven kutsuun yksituumaisesti KYLLÄ. Lupaus lunastettiin 25.11. jolloin 25 nuorta vaikuttajaa piipahti opintomatkalla eduskunnassa. Lähes kaikille vierailu oli lajityypissään ensimmäinen. Ryhmä teki opastetun kierroksen, tutustui eduskunnan työtapoihin sekä seurasi kiintoisaa hallituksen kyselytuntia Isossa Salissa. Kohokohtana oli kumminkin kansanedustajan kyselytunti, jossa Janne joutui koville nuorten tiukkojen kysymysten ristitulessa.

Perusasioiden äärellä

Nuoret valmistautuivat kohtaamiseen huolellisesti. Kysymysten pohdinta oli alkanut jo kotipaikkakunnilla ja yhteinen junamatka kului osin tässäkin merkeissä. Lopullinen työstö sekä kysymykset/esittäjät hiottiin pienissä ryhmissä Helsingin Nuorisoasiankeskuksen ystävällisesti osoittamissa tiloissa Toimintakeskus Hapessa.

Oli mahtava seurata miten intensiivisesti porukka teki työtänsä. Purkutilanteessa oli vain yksi ongelma: missä järjestyksessä kysyttävä sanotaan ja mitä runsaassa puolessa tunnissa ehtii. No, nuorten tapa toimia on mutkaton ja mitään kilpalalaulantaa tai arvovaltameinikiä ei ollut ilmassa. Happea riitti ja työnjako syntyi rivakasti.

Kansanedustaja kohtaa nuoria

Asetelma oli kiintoisa. Mies, joka aikanaan on esittänyt Inariin nuorisovaltuuston perustamista, on itse päätynyt maamme vallan ytimeen tai ainakin hyvin lähituntumaan. Kyselytunnin ilmapiiri olikin varsin vapautunut.

Ensimmäinen kysymys singahti suorasuuntauksella kotinurkilta: Inarin NuVan varapuheenjohtaja Sunna esitti huolensa Inarinjärven raskaaksi arvioimaansa kaavoitushanketta koskien ja tehosti huoltaan kysymyksellä siitä onko Pallaksen ja Suuren Järven suunnitelmat koko Lapin vääjäämätön tulevaisuuden tie, tie joka hautaa alleen suureen ääneen markkinoidut luontoarvot.

Loistava kysymys, erittäin ajankohtainen. Jäätävä pelinavaus. Osui ja upposi: "Jahas, täällähän mennäänkin heti asiaan, edellinen aikuisdelegaatio oli kiinnostunut ensimmäiseksi edustajien torkkupeitoista..."

Tilaisuus eteni samaa rataa: luonnonsuojelu, ydinvoiman jatkorakentaminen ja loppusijoittaminen, nuorten mielenterveys ja päihteet, Lapin poismuuton estäminen, äänioikeusikäraja, mitkä ovat olleet keskeiset aloitteesi....

Mitä jäi käteen. Paljonkin. Jututin nuoria illalla majapaikassa ja juteltavaa riitti. "Poliitikkoimaista, osa asioista jäi vaille selkeätä vastausta, pyörittelyä asioilla jotka tosin ovat hankalia, kiintoisa ja mukava tapaaminen, kannusti mukavalla tavalla..." Kommentteja oli.
Selviäkin vastauksia tuli: Rautatie Jäämerelle - ehdottomasti, äänioikeusikäraja 16 -vuoteen - kyllä ja mahdollisimman pian - energiajuomat vain täysikäisille kyllä...

Minua miellytti moni asia. Kärjessä nuorten ennakkoluuloton ote ja kansamme edustajan kannustava viesti lappilaisnuorille: opiskelkaa, osallistukaa ja luottakaa itseenne sekä Lapin tulevaisuuteen. Eikä minulla ole syytä nähdä mitään teennäistä, kosiskelvaa tai jotain tämmöistä Jannen tilaisuuden jälkeisessä kommentissa: onpa teräviä nuoria...
Kaikkineen: mukava jälkimaku.

Koko tilaisuus on nauhalla. Minulla on materiaali Selvä Keli -lähetykseen 2.12.2010 täysin valmiina. Kyselytunti ja Tornio NuNen pj Riston sekä Inarin NuVan jäsen Kaisun punnittuja ajatuksia eduskuntavierailusta. Koko matsku matkaa ajallaan myös Tornioon, Nuorisokanava Hertzilä tekee mitä tekee. Kantsii kuunnella, joka pystyy, Radio Inari...

Sköö





sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Etsin kunnes löydän mun...





Onpahan ollut marraskuu. Keulinut on ennenkin, mutta nyt on lähes irronnut käsistä Pirullista tässä kaikessa on se, että asiat ovat sinällään kiintoisia ja eteenpäinvieviä. Sen myötä kierre ja vapaa pudotus on valmis.

Viestintäpaja tukee nuorten kasvua


Yksi syksyn toiminnallisista kohokohdista oli 13.11. soitettu viestintäpajan 20 -vuotisjuhlakonsertti. Paja perustettiin itseasiassa jo 1989 ja oli tuolloin Lapin silloisen läänin ensimmäinen videotyöpaja. Paljon on vettä virrannut sen jälkeen Ivalon ohi kohti Järveä. Joukkotiedotuskasvatus on muuttunut vuosien kuluessa medialukutaitojen opettamiseksi, analoginen tekniikka bittien digitaaliseksi ilotulitteluksi ja toiminta on laajentunut muutoinkin paljon.

Paja on toiminut 15 vuotta myös nuorten mediapainotteisena työpajana. Ensimmäinen työllistettyjen nuorten joukko aloitti miltei päivälleen 15 vuotta sitten. Työllistämisen profiilikin on muuttunut: tuolloin lähes koko kahdeksanhenkinen joukko oli ammattikoulun käyneitä nuoria, jotka 1990-luvun talouden syöksykierteen seurauksena eivät olleet tehneet päivääkään koulutustaan vastaavaa työtä. Lama vei työt kirvesmiehiltä sekä sähkö- ja LVI-miehiltä ja muilta rakentamisen ammattilaisilta vuosiksi. Koulutus oli aloitettu vaiheessa, jossa mm. Saariselkää rakennettiin tiuhaan ja lopulta valmistuttiin vaiheessa, jossa sahan sointi ja vasaran pauke oli vaiennut pitkäksi aikaa.

En ole koskaan laskenut kuinka moni nuori tuon jälkeen on ollut viestintäpajalla töissä tai harjoittelussa. Tosi moni, useita satoja, varovaisenkin arvion mukaan noin 350, joten pajan merkitys ei ole vähäinen. Tarinoita on paljon. Pääosin nuoret ovat sittemmin löytäneet paikkansa ja usea on päätynyt media-alan koulutuksen kautta arvostetuksi alan ammattilaiseksi. Heitäkin on kymmeniä. Ja mikä mukavinta: tosi monet hyvissä tehtävissä. Kaksi heistä on löytänyt tiensä mediaopiskelijoiden kouluttajiksi Lappiin ja yksi työllistämishankkeiden hallinnoijaksi Etelä-Savoon. Vahinko kiertää; inarilaisille mediaopiskelijoilla on omat pedagogit ainakin Inarin SAKK:ssa sekä Tornion Lappia-opistossa. Mahtavaa.

Nyttemmin pajan kohderyhmä muodostuu pääosin 17 - 21 -vuotiaista nuorista, lähinnä nuorista miehistä. Ollaan mielestäni ytimessä: asiakkaat ohjautuvat nuorisotyön oman työn kautta pajalle, josta ollaan kehitelty matalan kynnyksen tukipistettä. Ollaan ajateltu, että kynnyksen pitää olla niin matalalla, että sitä ei ole. Jokaista nuorta, joka haluaa, kuunnellaan ja kaikkien kanssa keskustellaan. Elämäntilanne ratkaisee, tavoite on löytää harjoittelu- tai työpaikka kaikille nuorille, jotka sitä tarvitsevat. Avainsanat ovat nuoren oma motivaatio ja elämäntilanne. Ja jos radio- tai videotyö ei kiinnosta, niin etsivä työ yrittää löytää muita ratkaisuja. So simple.

On ollut tosi mukava havaita, että periksiantamattoman puhumisen ja tekemisen tuloksena pajan työtä arvostetaan ja se nähdään tärkeänä osana kunnan palvelutuotantoa. Tästä on osoituksena mm. kunnan halu panostaa Radio Inarin kehitystyöhön.

Viriilin kirvesmiehen solistina

No. Juhlia vietettiin siis työn merkeissä viestintäpajan omimmalla osaamisalueella. Pajarock 2010 oli kokonaisuudessaan tasokas tilaisuus. Esiintyjäkaarti koostui miltei kokonaisuudessaan entisistä ja nykyisistä sekä Vasatokan bändileiri workshopin kautta kenties myös tulevista pajalaisista.

Viestintäpaja toi stagelle oman rokkikokoonpanon nimeltänsä Viriili Kirvesmies. Rumpalin bändi lainasi The Second Best yhtyeeltä, muut soittajat olivat omia. Rumpali Ollikin on Ivalon kylän lahja pääkaupunkiseuduin rokkikartalle, takavuosien viestintäpajalainen hänkin.

Tiesin kyllä, että herrat ovat musikaalisesti lahjakkaita rokkimiehiä. Yhdessä ei kuitenkaan oltu aiemmin soiteltu. Ällistyttävän hienosti poppoo veti kahden viikon harjoittelun tuloksena, Olli tuli mukaan soundcheckissä. Myös taustahenkilöille löytyi tehtävät: työvalmentaja Mortti veti komeasti Juicen biisin Outoon valoon. Allekirjoittaneelle oli langetettu lyömäsoitinsoolo soittimena triangeli. Esiintymiseni kokonaiskesto oli muuten viisi sekunttia. Pidin suuressa arvossa sitä, että herrat, jotka sentään ovat soittajia isoilla kirjaimilla, uskoivat minulle tuon yhden iskun mittaisen soolon. Olo oli ihan rok rok...:D

Kun katselin konsertin kuluessa pajaporukoiden touhuamista Viriilissä Kirvesmiehessä, radiotuotannossa, videodokumentoinnissa, juontajana, roudareina ja vaikka minä, päädyin väkisinkin kysymään, että mistäpäin Suomea löytyy tämmöinen työpaja: hullua porukkaa ja mieletön työmoraali.

Tuota taustaa vasten oli kyllä hillittömän harmillista, että paikallinen ja maakunnallinen tiedotus loisti poissaolollaan. Ei näkynyt, vaikka tiedon puutteesta ei voinut olla kyse. Sen kerran kun todella olisi ollut syytä, niin ei tietenkään tulla. Ärsyttävää. Itselleni se on yhdentekevää, mutta pojille sen olisi suonut, niin ja itse asialle. Ne huonot uutiset kun kyllä löytävät tiensä etusivuille.

Etsivän työn olemuksen äärellä

Olin paikalla Nuorisokeskus Vasatokassa Lapin alueella tehtävän etsivän työn ohjaajien tapaamisessa. Täytyy sanoa, että Vasatokan sosiaalisen työn Lauri ja Inarin Etsivä löytää -hankkkeen Antti olivat löytäneet todellisen markkinaraon. Yhtä hanketta lukuunottamatta muiden 10 työläiset osallistuvat kokoontumisajoon. Kyseessähän on lappilaisittain varsin uusi työmuoto, joten kiinnostus tutustumiseen ja ajatustenvaihtoon oli kova. Monet hankkeet ovat vasta nyt aloittelemassa...

Kiintoisaa keskustelua, jota mukavalla tavalla ryyditti Inarin nuorisotyön kaupunkimaisen nuorisotyön yhteistyökumppani Lahden etsivän työn Mikan ja Tonin sekä monipalvelukeskus Dominon Anun kokemukset. Parin päivän tuloksena todettiin, että kyllähän toimintakehykset eri puolilla maata vaihtelevat isosti: Utsjoen 50%:n etsivä Kaisan maailma näyttäytyy ihan erilaisena kuin vaikkapa Kemin Argoksen Satun ja Jannen.

Toivottavaa on, että toiminnan merkittävä rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ryhdy laatimaan kovin pitkälle meneviä ja yhtenäistettyjä laatukriteerejä etsivälle työlle. Iso tila on annettava ennaltaehkäisevälle ulottuvuudelle. Jos korjaavaan painottuvasta työstä ja ongelmakeskeisyydestä tehdään lähtökohta, käy helposti niin, että seuraavissa Lapin etsivien työkokouksissa voidaan ottaa käyttöön Vasatokan Lapintupaakin oleellisesti pienempi tila. Se ei voi olla kenenkään edun mukaista.

Vasatokassa meni muuten päällekkäin monta juttua. Etsivät ja bändileiri sekä Inarin ja Lahden vuosina 2007 - 09 toteutetun LahtIvalo -vaihtotoiminnan yhteenveto ja arviointi. Viimeisestäkin jäi hyvä fiilis: todettiin, että oli tehty hieno vaihtokokeilu. Jatkollekin löydettiin edellytyksiä. Vuonna 2011 kokeillaan maansisäistä jobshadowingia, miten se meneekään: Inarilainen nuorisotyöläinen Lahdessa ja päinkinvastoin.

Nuorten osalta vaihdetaan ainakin hetkeksi kohderyhmää: Ivalon Nuorisotila Stönön ja Lahden Nuorten Talo Pariston nuoret muuntuvat Etsin ja Etsivä löytää -hankkeiden nuoriin.
Kiintoisaa...

Skoeoe