"Lappi vapaaksi - vapaa Pohjola" -tilinpäätösI

Olipahan huima operaatio. Niin huima ja mahtava, että on ihan pakko punnertaa tilinpäätöstä tuoreeltaan.  Koko surffailu pääkaupunkiseudulla oli yhtä flow -tilan iloista riemukulkua, ja jälkitila jatkuu koti Ivalossa yhäti.

Operaatio oli myös aika erikoinen lajityypissään, joten ehkä tilinpäätöksistä I – II (tulee myöhemmin) on jollekulle hyötyä jatkossa.

Operaation ohjelma on esitelty edellisessä päivityksessä, joten se siitä.

Jos miettii etukäteisajatuksia, niin totta puhuen vähän kyllä huimasi. Kaikenlaisessahan sitä on tullut olluksi mukana vuosien varrella, mutta silti.  Keskustelujen, kohtaamisten ja kahden konsertin tuottaminen Lapista Helsinki-Epooseen kotikunnan tai -maakunnan sijasta nostaa kummasti haastekerrointa.

Tästä näkökulmasta huomioiden koko homma toimi erinomaisesti. Siitä ei olisi tullut yhtään mitään ilman Hesan Nuorisoasiainkeskuksen ja Espoon Nuorisopalveluiden yhteistyöhalua ja kärsivällisyyttä. Kumppaneilla on lappilaisiin nuorisotoimistoihin verrattuna tosi isot organisaatiot ja myös erilaiset toimintakulttuurit. Se näkyi kyllä ainakin minulle. Yritin selittää tyyliin, että In Lapland we have this what we call Aina lopulta on keritty ajoissa -meininki.

Me täällä vain yksinkertaisesti emme tiedä puolta vuotta ennen ketä nousee stagelle. Ikimuistoinen tapa toimia, josta ”kärsimme” kuitenkin ennen kaikkea me itse. Mutta eroista huolimatta homma toimi ja iso kiitos kuuluu kummankin kaupungin nuorisotyöläisille, asiahan se on lopulta mikä yhdistää.

Joku kysyi mikä oli parasta? Pohjosen Vinkkelin nuoret tietysti sekä mukana olleet artistit. Koko sakki veti todella tyylillä ja kovalla sykkeellä kaikki edustamiset sekä esiintymiset olivatpa he sitten Radio Suomen studiolla suorassa on the air -tilassa, Pikku Parlamentissa tapaamassa eduskunnan puhemiestä ja kansamme edustajia, Arabian nuorisotalolla keskustelua vetämässä tai konserttistagella.

Missä vaan, heidät voi heittää mihin tahansa edustamaan. Saamelaiskäräjien, Tornion ja Inarin päätöksentekijöiden ja kaikkien on syytä olla erittäin ylpeitä nuoristaan. Ja muuten syytä kuulla heitä heidän asioissaan heidän omalla kotiseudullaan myös herkällä korvalla.

Ai niin, en tiedä kuinka pitkään YLE Areenassa on ohjelmat kuunneltavissa, mutta heitänpä tähän kumminkin linkin  http://areena.yle.fi/1-3786074 Käykää kuuntelemassa, kyllä muuten kannattaa.

Jos joku suunnittelee tällaista, niin on syytä aloittaa ajoissa. Tätä hommaa tehtiin yli vuosi ja silti lopussa tuntui, että aika loppuu. Pitkä ja perusteellinen työ on välttämätöntä ja takaa sen, että porukka on viimehetken valmisteluissa ja toteutushetkellä hommaan hyvin motivoitunutta. Lappia vapautti lopulta kaikkiaan noin 40 henkilöä eikä sakkiin mahtunut yhtään tyhjästä kitisijää. Siistiä.

Ehkä huiminta käytännön tahtotilaa näytti erinomainen murmanskilainen bändi Apes Vulgaris: Murmansk – Pietari – Helsinki ja takaisin, pieni henkilöauto, jossa viisi ihmistä ja soittimet, 3.000 kilometriä ja kaksi keikkaa. Respect. Pikku esimerkki pohjoisen arkisesta horisontaalisesta kansainvälisyydestä ja keskinäisestä kunnioituksesta sekä yhteistyöhalusta. Huimaa.

Harmilista on tosi lyhyt, mutta se on.

Arjen ironiaa oli, että silloin kuin torniolaiset nuoret ovat Helsingissä tuomassa viestiään, Lapin keskustalaiset kansanedustajat ovat samaan aikaan Torniossa puoluevaltuuskunnassa ja –hallituksessa. Eipä tullut moinen mieleenkään. Näin tarkkaa puuhaa on ajoittaminen. Vaan lopultahan kävi hyvin, kun hoksittiin pyytää erillistä Lapin kanisteritapaamista.

Tiedottamisen haasteet tämmöisessä ovat todella isot. Työtä tehtiin pääasiassa somettamalla ja sähköposteilulla. Tässä onnistuminen jää arvoitukseksi. Konserteissa ja keskustelussa oli yleisöä ja koko homma sai medianäkyvyyttä, mutta omat odotukseni kiinnostuksesta olivat kyllä toteutumaa korkeammat. Nuorten ja heidän asiansa puolesta harmittaa vieläkin, vaikka mediassa oli onnistumisiakin. En kyllä tiedä miten tässä haastavassa asiassa olisi pärjännyt paremmin.  

Pohjonen Vinkkeli syntyi 2014 sattumalta, mutta ilmeiseen tarpeeseen. On kyllä tosi hieno verkosto, siitä saatiin jälleen oivallinen osoitus. Perustakaa näitä muuallekin ajamaan omien alueiden asioita. Kolme ääntä kuuluu oleellisesti kauemmaksi kuin yksi. Kun ollaan kukin tavallaan erilaisista lähtökohdista, niin tulee mukavasti monta näkökulmaa ja paljon hyviä ideoita. Ja onhan se tyylikästä edustaa kimpassa. Uskottavuus, näyttävyys, monimuotoisuus ynnä muuta…  Win-win. 

Me ollaan nyt jokunen vuosi pyritty kehittelemään nuorisovaltuustoissa tai –neuvostoissa toimivien nuorten Eduskunta- ja vaikuttamismatkoja sisällöllisesti siten, että homma olisi muutakin kuin sivusta seuraamista. On haluttu löytää toimintatapoja, jossa nuoret ovat keskiössä sanojina ja tekijöinä. On haluttu löytää keinoja, joiden kautta sanomista rohkaistaan. Kyse on lopulta ihan samasta mihin me kannustetaan nuoria muutoinkin osallisuusasioissa.

Tie on pitkä ja sen kulkeminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Pikavoittoja ei ole. Se vaatii ennakkoluulottomuutta, uskallusta ja tietenkin myös rahaa. Jälkimmäisestä sen verran, että kun ajoitus tiedetään hyvissä ajoin, niin osataan varautua ja kyllä sitä lopulta löytyy. Maksaahan tämmöinen, mutta kyllä rahaa uppoaa lopulta turhempaankin. Ihan takuulla.

Yksi perushomma lisättiin nyt, hyvä lisäys olikin. Oli tosi siistiä vetää osallisuusmankelia Ruutinuorten ja Espoon NuValaisten kanssa. Ja muutenkin. Osallisuusnuorten tapaaminen Hietsussa oli onnistunut homma. Miksihän tätä ei ole älytty toteuttaa aikaisemmin? Taas jäätiin kiinni yhdestä perusasiasta.

 Mutta kehittelytyön kokemukset 2010 – 16 ovat hyvin rohkaisevia. Tästä on hyvä jatkaa…

 No mun ei ehkä enää, mutta muiden…

Skoeoe

Kiitos kaikille ”Lappi vapaaksi – vapaa Pohjola”  -hommaan osallistuneille tätäkin kautta. Yhteenvetoa ja kiitoksia lisää lähitulevaisuudessa, kun poliittinen julkilausuma on lopullisessa muodossaan

Erityiskiitos on pakko heittää umpihullulle nuorisotyön taistelutoverilleni Mikulle Tornioon. Aika moni homma olisi jäänyt haaveen tasolle ilman yhteistä selittämätöntä heittäytymisvimmaa…

J

"Lappi vapaaksi -vapaa Pohjola"

 

Inarin kuntastrategiassa esitetään kehittyvän kunnan peruselementit: innovatiivisuus – aktiivisuus – yhteistyö – kansainvälisyys. Nuo prinsiipit nousivat mieleen, kun viime päivät on valmisteltu kiihkeästi Pohjosen Vinkkelin vaikuttamismatkaa Helsinkiin.

Pohjonen Vinkkeli syntyi sattumalta, joskaan ei tyhjästä. Kuten niin usein Kunnon Sattuma vaatii toteutuakseen pohjustusta. Kunnon Sattuma harvoin syntyy puhtaan sattuman tuotoksena. Sen toteutuminen pitää mahdollistaa.

Olen miettinyt paljon nuorisotyöntekijyyttä, sen syvintä olemusta. Keitä me oikein olemme? Me, joita suomalaisen rocklyriikan jättiläinen Juice Leskinen kuvaa hienosti Rakkauden ammattilaisiksi.

Mietin, että meidän tehtävä on mahdollistaa, valmentaa ja rohkaista nuoria. Mietin, että yksi keskeisiä tavoitteita on saada nuorten ääni kuuluviin ennen kaikkea paikallisesti, mutta myös maakunnan tasolla ja valtakunnallisesti. Olen pohtinut hengenheimolaisteni kanssa, että tässä pärjätään paremmin, mikäli työssä voidaan saattaa useita nuorten ryhmiä tekemään porukassa. Kolme ääntä yhdessä on paljon enemmän kuin samat kolme ääntä erikseen.

Pohjonen Vinkkeli koostuu Saamelaiskäräjien ja Tornion nuorisoneuvostoista sekä Inarin nuorisovaltuustosta. Se koostuu nuorten ohella myös meistä valmennuspuolen aikuisista, nuorisotyöntekijöistä.   Vinkkeli syntyi hetken oivalluksesta, jota oli pohjustettu jo Suomen EU puheenjohtajuusvuoden 2006 mittavassa Saariselän Ovttas – yhdessä  -tapahtumassa. Tuolloin Opetusministeriön nuorisoyksikön tilaustyönä Tornion, Ranuan, Sodankylän ja Inarin nuoret yhdessä Suomen Saamelaisnuorten yhdistyksen kanssa jättivät oman viestinsä EU:n nuorisotoimialapäälliköille. Homma jäi päälle.

Sitä on pohjustettu edelleen 2010 alkaen Tornion ja Inarin nuorten osallisuusryhmien yhteisillä Helsingin reissuilla, joista vuoden 2012 matka tehtiin reipashenkisesti poliittisen vaikuttamisen merkeissä. Silloisen opetusministerin haave leikata Lapin ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista peräti 25 % hermostutti matkalle lähdössä olleet nuoret ja loputhan luettiin lehdistä…

Syksyllä 2014 joku keksi, että kysytään Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvostoa mukaan. Sitä ennen taas jotkut Helsingin Nuorisoasiainkeskuksessa keksivät pyytää pohjoisen nuoria maan suurimpaan nuorten osallisuustapahtumaan Hesan Ruuti Expoon. Pyyntö piti sisällään mahdollisuuden saada oma osasto ja puheaikaa yhdellä tapahtuman monista esiintymispaikoista. 

Samainen nuorisoasiainkeskus tuli nimenneeksi tuolloin syntyneen yhteistyörenkaan. Ilmoitettiin, että ryhmä on nimeltään Pohjoinen Ulottuvuus ja että sen nimi pitää suomen lisäksi näkyä kaikilla saamenkielillä ja vielä meän kielellä. No eipä näkynyt, vaan nimeksi oli valittu meän kielen ilmaus Pohjonen Vinkkeli. Koko vierailu Expoineen, ministereineen ja nuorisopoliittisine kaupunkisuunnistuksineen oli menestys ja niinpä yhteistyötä on haluttu jatkaa.

Vuosi 2016 on ollut Pohjosella Vinkkelillä vilkasta aikaa. Allianssiristeilylle tuotettiin yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa alueitten nuorten asiaa kolmen tunnin ajan. Ja muutoin onkin sitten valmistauduttu lähestyvään ”Lappi vapaaksi – vapaa Pohjola” operaatioon. 

Kohta pääosassa ovat Vinkkelin nuoret, joilla on asiaa etelään. Kohta pääosassa on lappilaislähtöinen musiikki, jolla viestitetään sitä, että osaamista ja elämää on pohjoisessakin. Teema on tietoisen raflaava. Siinä ei ole kyse vastakkainasettelusta tai alueen itsenäistymisestä. Kyse on lähinnä nuorten henkisestä vapaudesta sanoa ja vaatia elämän edellytyksiä omalle kotiseudulleen. Siistiä. Odotan mielenkiinnolla.

Mitä tapahtuu? Tuotetaan kaksi konserttia, tehdään vierailu eduskuntaan tapaamaan kunnianarvoisaa rouva eduskunnan puhemiestä ja Lapin kansanedustajia sekä tulee Hesan Ruutinuorten ja Espoon NuVan kohtaaminen. Sitten ja ennen kaikkea: järjestetään nuorten tuottama aluepoliittinen keskustelutilaisuus. 

Vinkkelin nuoret siis haastavat poliitikkoja ja virkamiehiä keskustelemaan siitä millaisen Lapin he haluavat. Nyt painopiste on siis muualla kuin aiempien matkojen ajatuksessa vastustaa jotain epätoivottua kehitystä. Mahtavaa. Ja mahtavaa on, että mukaan on muutamista yhteensattumista huolimatta saatu edustava joukko tasokkaita keskustelijoita: Markus Mustajärvi, Tuomas Kurttila, Hanna Sarkkinen, Jan Saijets, Tapani Ruokanen, Mikkel Näkkäläjärvi, Tommi Hoikkala, Tomi Kiilakoski, Anni Ahlakorpi, Rosa Liksom, Aija Salo, Georg Henrik Wrede, Mauri Uusilehto…. Ja vielä haetaan muutamia.

Mielenkiintoista.

Palataanpa vielä noihin kuntastrategiahommiin. Mistä tulee kansainvälisyys. Täytyy tunnustaa, että kun lähestyvää Hesan valloitusta on valmisteltu, niin asioita ei ole katsottu Inarin kuntastrategian kannalta. Vaan sattumalta päädyttiin kansainvälisyyden huomioimiseenkin. Yksi poliittisen keskustelun teemoista on rajalliset ja rajattomat pohjoisen rajat. Mitä suurimmassa määrin ne liittyvät nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksiin elää Lapissa, Finnmarkissa, Norrbottenissa ja Murmanskin alueella.

Niin ja onhan meillä konserteissa mukana Apes Vulgaris, loistobändi Murmanskista. Pohjoisen luonteva kansainvälisyys on horisontaalista liikettä lähialueilla. Sekin pitää kertoa Etelässä.

Skoeoe
ps.
Tämähän toteutetaan hyvässä yhteistyössä Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen ja Espoon Nuorisopalveluiden kanssa. Ei tämä olisi muuten edes mahdollista. Loistava asennetta ja ymmärrystä, kun osa opetusta on se, että täällä pohjoisessa meillä on tämä what we call aina ennenkin on keritty ajoissa...

Käy tuuli Petsamosta...

Hoppua on pidellyt.

Pyhäinpäivän viikonloppuna Inarin NuVa isännöi ja emännöi Vasatokassa mielenkiintoista tapaamista, joka oli suoraa jatketta Kirkkoniemessä helmikuussa pidettyyn ystävyyskuntien Sör-Varanger, Petsamo ja Inari nuorisovaltuustojen lyhyeen kohtaamiseen. Haluttiin olla tässä asiassa nopeita, sillä kuntien poliitikkotapaamisessa myöhemmin keväällä oli sovittu nuorisovaltuuskuntien vaihdon käynnistämisestä syksyllä 2016. Toinen syy nopeuteen oli se, että Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO myönsi tarkoitukseen Barents in my mind  -hanketukea ja se piti käyttää kuluvan vuoden aikana.

Yhteensattumien vuoksi norjalaiset jäivät pois, mutta se ei tahtia hidastanut. Tunnelma oli koko ajan hieno, vaikka Petsamon nuoret olivat inarilaisia selvästi vanhempia ja nuorten parlamenttien profiili on selkeästi erilainen. Nuorten asialla oleminen yhdistää. Ikäero muuten ei lopulta ollut kohtuuton. Kaukana takana ovat ajat, jolloin venäläisen nuorisodelegaation keski-ikä oli 40 vuotta. Nyt oli pudottu noin 25 –vuoteen, kun se meidän porukoilla oli jossain 15 vuodessa. Ei paha.

Olipahan taas melkoista rajat kaatavaa tajunnanvirtaa ja todella kiintoisa kohtaaminen. Nuorisovaltuusto Kuolan niemimaalla on varsin uusi ilmiö. Niitä on perustettu ympäri Murmanskin aluetta maaherran vuonna 2014 antaman käskyn pohjalta.  Toiminta on Inarin vastaavaan nähden alussa, meille NuVa tuli silloin nuorimman kunnanvaltuutetun Jannen aloitteen perusteella jo 2001. Se oli muuten aikaa, jonka jälkeen Lapissa nähtiin merkittävä kehitys nuorten osallisuuteen liittyvissä asioissa. Lappi oli nuorisovaltuustobuumissa valtakunnallisessa etulinjassa.

Yllättäen tai vähemmän yllättäen, miten vain, Inarin toiminta on selvästi poliittisempaa kuin naapurissa. NuVa on äänitorvi, paikkakunnan nuorten puolestapuhuja ja nuorille tärkeiden asioiden esillenostaja. Petsamon alueen nuorisovaltuustolla on selkeä toiminnallinen tehtävä: se järjestää tapahtumia, erilaisia talkoita, ympäristönsiivousta, sosiaalisen tuen projekteja kuten vanhusten palvelua ja muuta vastaavaa.  

Eroista huolimatta keskustelut olivat vilkkaita ja workshopit tuottivat muutakin hyödyllistä kuin sopimuksen siitä, että ensi vuonna mennään Petsamoon. Siistiä. Vielä kun saadaan Sör-Varanger mukaan, niin hyvä…

Nuorisotyössä on pohdiskeltu runsaasti sitä miten asioita saadaan esille mediassa, muutenkin kuin omaehtoisella somettelulla.  Usein tuntuu siltä, että rima vaikkapa maakunnalliseen näkyvyyteen on tuskallisen korkealla. Ajoittain kuitenkin törmää siihen, että lehdistöinfon lähettäminen kannattaa: jotkut asiat vaan kiinnostavat. Tämä juttu oli yksi niistä. CIMO korostaa näkyvyyttä ja nyt sitä tuli leveällä rintamalla. Se oli hienoa ja maailmanhistorian kautta aikojen ensimmäinen Yle Sápmin Oddasat lähetys Inarin Vintiltä oli huippujuttu. Katsokaa vaikka  http://areena.yle.fi/1-3071935

Tänään (ma 7.11.2016) on sitten käynnistetty ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Piipahdin pitkästä aikaa Radio Inarin studiolla suorassa lähetyksessä. Luovutettiin Ullan kanssa vuoden 2016 Selvä Peli kunniakirja MLL:n Ivalon yhdistyksen varapuheenjohtaja Martalle.

Kunniakirjaa on jaettu jollekin henkilölle tai taholle tunnustuksena merkittävästä inarilaisten nuorten hyvinvoinnin puolesta tehdystä työstä. Yhdistys on tunnustuksensa ansainnut. Toiminta on näkyvää ja tavoittaa monenikäisiä. Se on hyvä näyttö myös siitä, että vielä löytyy vapaaehtoisia. 

Vapaaehtoistoiminnan merkitystä ei aina osata tunnustaa. Lähestymme aikoja, jolloin vapaaehtoisten merkitys kokee luullakseni rakettimaisen nousun.

Vasatokan NuVa viikonlopun ryhmätöiden yksi johtopäätös oli se, että rahaa on liian vähän. Seuraavaksi todettiin, että sitä ei ole koskaan niin paljon, että sitä olisi tarpeeksi. Sitten todettiin, että Nikkelin nuorisotalolla ei ole palkkatyöläisiä. Vaan talopa pyörii vilkkaasti. Arvatkaapa miten se on mahdollista?

Skoeoe