Game over with Game over

No niinhän siinä pääsi käymään, ettei viimeisen tunnin aikana kerinnyt päivittää. Saldona 200 kävijää, 150 wokkiannosta (kaikki meni mitä tehtiin, mitään ei jäänyt), samanverran räiskäleitä ja jonkin verran enempi smootheja. Tarjoilupuolella piti kiirettä, lättyjono oli 3.5 tuntia ihan katkeamaton.

Saldona oli myös hyvä jälkimaku. Joku aikuinen totesi poistuessaan, että lisää näitä. Saattaahan se olla, että Selvä Peli on onnistunut luomaan hyvän paikallisen perinteen.

Kun porukka oli siirtynyt pippaloiden viimeisellä tunnilla pääosin diskoilemaan piipahdin kylillä. Diskosta puheenollen: tehtiin historiaa, pidettiin ensimmäinen telttadisko. Aika vekkuli juttu, kurkistin telttaan ja siellähän oli tosi hyvä meininki.

Niin. Kävin kylillä, oli hiljaista. Piipahdin myös Ivalojokirannassa, biitsillä, joka tunnetaan perinteisenä koulujen päätösbileitten nöyttämönä. Ei ketään. Tosiaan: ei yhtä ainutta sielua. Olen ollut aiemmin kolme kertaa Kyyläradion toimituksessa seuraamassa illan tapahtumia. Jos olisin ollut nyt, olisi kuultu sanat: "Päätän raporttini rannasta tähän, studio... Katri Helena, Katson autiota hiekkarantaa".

Muistelin menneitä ja totesin, että muutos on melkoinen. Vuonna 2001 oltiin pitämässä Selvä Peli -laavua rantsussa, kuljettiin pitkin Ivalojokivartta ja kun päästiin 250:een ei jaksettu enää laskea.

Toki nyt oli niin, että järjestyksenvalvojista tehokkain, pohjoistuuli piti lämmöt illalla + 7:ssä. Toki on niinkin, että ikäluokat ovat pienentyneet ja viranomaisvalvonta tehostunut. Mutta siltikin. Taitaa olla niin, että juhlimiskulttuuri on muuttunut.

Ja niin, että Selvä Peli on osaltaan oikeilla jäljillä.... Eikä ainoastaan Selvä Peli. Tällä kierroksella pohditutti, että josko järjestetään. Kysymykseen oli syynsä, mutta sitten kysyttiin kohderyhmältä itseltään. Yhdeksän kymmenestä yläasteelaisesta Ivalossa suorastaan vaati, että pitää järjestää.

Aika selkeä viesti siinä ja osallistumisessa itsessään. Ehkäpä ensi vuonna taas, mikä ettei...

Miettii

Skoeoe

 

Game over, online blogging, osa III: 20 - 21

 

Game over, vai onko?
 

 

Miun mielestä tunnelma täällä on niin mainio, ettei paremmasta väliä. En ole ennen ollut vastaavanlaisessa tapahtumassa mukana, mutta lähtisin toiste. Koen olevani pääsemässä NuVa:n toiminnan ytimeen, eli olemaan siellä missä lapset ja nuoret ja juuri kuuntelijan sekä viestinviejän tehtävässä. Täällä olen tavannut paljon lapsia ja nuoria ja saanut kertoa heille mistä NuVa:ssa on kyse. Moni pysähtyy mielellään kuuntelemaan höpöttelyjäni ja osallistumaan rastin toimintaan.

 

Lattialle on levitetty aaltopahvia johon saa piirtäen tai kirjottaen tuoda ääntään kuuluviin. Pahvi kyselee kolmea asiaa; "Mikä on Inarissa kivaa?", "Mitä toivoisit Inariin?" sekä "Terveisiä NuVa:lle." Vastaajat ovat olleet monen ikäisiä, pienistä kirjoitustaidottomista aina yläastelaisiin.
 

 

Vastaukset ovat myös olleet monenlaisia huomioiden vastaajan iän. On kuitenkin hienoa huomata lasten ja nuorten iloinen asenne ja valmius pysähtyä hetkeksi. Itsekkään en ole meinannut poistua pisteeltä, vaan tapitan siinä mielelläni osallistuttamassa ihmisiä.

 

 

 

Maria "Papu" Peltonen

 

 



Game over (online blogging) osa II: 19 - 20

Kuten jo aiemmin olen todennut oli Selvä Peli ensimmäisen vaiheen koulujen päätöspäiväilta toisentyyppinen kuin nykyinen Game over. Pari vuotta pidettiin laavua ja ulkotulia Ivalojokirannassa ja pari kierrosta päivysteltiin moniammatillisesti eri puolilla kylää. Mieleen on hiipunut monia yksityiskohtia, hupaisimpana ehkä se, kun istuskeltiin autossa sosiaalityöntekijän kanssa K-Marketin
parkissa ja havainnointiin kuka kiikuttaa kuinkakin ison mäyräkoiran autoonsa. Se oli harmitonta, pari vuotta aiemmin omaisuuttamme tärveltiin ja silloin ei ollut kellään kivaa.

Jossain vaiheessa kaikki tuo alkoi tuntumaan oudolta, suorastaan typerältä lähestymistavalta. Kysyimme keskuudessamme ollaanko tällä tavalla tekemässä nuorisotyötä vai mitä me kuvitellaan tekevämme. Kysyimme myös sitä onko tällainen meidän työtä. Hopusti päädyttiin niin sanotusti juurille: luovuttiin beach- /katupartioinneista ja kehiteltiin Game over kaikenikäisten toiminnalliseksi vaihtoehdoksi. Nyt on menossa jo seitsemäs kierros ja tippaakaan ei ole kaduttu linjaratkaisua. Ketään ei kiinnosta paluu entiseen.

Samaa voisi harkita muuallakin. Juhliminen on rauhoittunut. Poliisi tiedottaa, että heidän tiukentunut valvontalinjansa puree... Kadut ja rannat siistiytyvät. Varmaan näinkin, mutta osuutta on muullakin kuin poliisilla. Me Inarissa tietysti uskomme myös yhteisen Game Over työn vaikuttavan. Kekkeri on suosittu...

Kaikista kovin ja vaikuttavin juttu on kumminkin se, että uusi käyttäytyminen on osa uutta nuorten kulttuuria: julkijuopottelu ja erityisesti kova sellainen ei enää nappaa kuten aiemmin. Tähän viittaavat myös tutkimukset: raittiiden osuus kasvaa. Ja tämä on tosi merkittävää...

 

Täällä on nyt (19.35) runsaasti porukoita. Ilahduttavasti runsaasti yläasteikäisiä, ja aikuisia. Tuntuu siltä, että kaikki ovat tyytyväisiä, ainakin pääosin.

 

Vielä kerkiää. Maistelin juuri kasviswokkia. Kannattaa tulla kauempaakin, vielä riittää. Yksi monista jutuista, joita voi suositella on jäähallissa oleva viestintäpajan henkilökuvapaja. Kuvauta itsesi ja hae tulos myöhemmin pajalta tikulla itsellesi. Tuloksen näkee heti, otoksen saa sitten omalle tikulle myöhemmin.

 

Näissä tunnelmissa... Hienoa säpinää. Seuraavan päivityksen laatii Maria, nuorisovaltuuston osastovastaava...

 

Skoeoe

 

 



Game over (online blogging) osa I: ennen ja klo 18 - 19

 

Yhden kerran olen bloggaillut ns. online. Se tapahtui lokakuussa 2013 Tornion Musiikkitalolla, josta kirjoittelin Rajarockin pääkonsertin tunnelmia suorana. Inarissa tätä ei ole tapahtunut aiemmin, mutta tapahtukoon nyt. Blogipilkon järjestyksessään seitsemännen inarilaisen nuorisotyön koulujen päätöspäivän Game over tapahtuman tunnin mittaisiin osiin.

 

Tapahtuman tarjoilee moniyhteisöllinen Selvä Peli -työryhmä yhdessä vapaaehtoisten aikuisten kanssa. Game overista ja koulujen päätöspäivän tapahtumista raportoi myös On the air Radio Inari. Viestintäpajanuorten tuottamaa suoraa ohjelmavirtaa tutuilla taajuuksilla 89.0 MHz sekä 95.7 MHz klo 18 - 20. Ai niin: studio, se huonoin ja paras kesäbiisi ikinä... Vielä on... jäitä Inarinjärvessä... Vai miten se oli, sen porilaisen käärmeen esittämä jollotus kumminkin... Yleisön pyynnöstä. Tämän kerran.

 

Koulujen päätöspäivä on ulkoilmalaji. Ennuste on surkea, mutta Norjan sääpalvelu YrNo antaa sentään toivoa: sade alkaa vasta iltakymmeneltä. Valmisteluja tehtiin tiukkaan tahtiin eilen ja kaiken pitäisi olla kunnossa... Tervetuloa kokemaan tunnelmat paikalle, radion ääreen tai vaikkapa päivittyvän blogin välityksellä (päivitys klo 7.30)



(Jatkuu - to be continued...)

Olen ollut töissä koulujen päätöspäivän iltana vuodesta 2001 kahta kertaa lukuun ottamatta. Se on tarkoittanut sitä, että ylioppilasvierailut ovat rajoittuneet pariin paikkaan. Näin käy nytkin, Ivalossa sentään ehdin vierailemaan. Asiaa olisi ollut sekä Inariin että Saariselälle, mutta ei mitään mahdollisuuksia. Harmi sinällään...

Mutta onnittelut kaikille uusille ylioppilaille ja muille, jotka ovat valmistuneet joksikin. Tsemppiä heille, joilla projekti on kesken, kyllä se sieltä...

Ylioppilaista puheenollen. Kevään yksi julkinen puheenaihe on ollut koulutuksen "virtaviivaistaminen".  Nyt hallitus on virtaviivaistamassa lukioverkkoa, suunnitelmien mukaan 500 oppilaan lukio on elinkelpoinen. Sehän Lapissa tarkoittaisi vain entisen rovaniemeläisen opinahjoni, nykyisen Lyseonpuiston lukion, elinkelpoisuutta. Hiukan on toki jo pakiteltu, mutta silti. Hallinnollinen keventäminen ja sitä rataa. Kyllähän keskittämisessä hallinto kevenee ja työpaikat vähenevät. Ensimmäiset opiskelijoiden viestit uudenkarheasta Lapin Ammattikorkeakoulusta kertovat muustakin: kun päätöksenteko keskittyy johonkin kauemmas, hankaloituvat monet asiat. Minusta koulutustakuun toteutumista pitäisi pikimiten tarkastella kriiittisesti...

No. Utsjoki - Inari näkökulmasta on hienoa, että täällä on oppilaitos nimeltään Saamelaisalueen Koulutuskeskus. Tiukassa paikassa sinne mahtuu... (päivitys 9.30, jatkuu - to be continued)

Tunnelma tiivistyy. Vettä vihmoo. On pystytetty Marian kanssa NuVa piste urheilutalon aulatilaan. Ensimmäiset "asiakkaat" ovat jo kertoneet käsityksiään siitä mikä Inarissa on hyvää ja mikä kaipaa parannusta. Tällä pisteellä teema on Saa sanoa.

En tiedä oliko ihan fiksua parkeerata tähän: on hiukan vetoista, mutta pahempaa on ilmassa leijuva ja viekoitteleva wokkiruuan tuoksu. Voi nuija, tässä tuoksussa neljä tuntia ja vielä suora näköyhteys. Kohta on syöjien markkinat: mittasuhteista kertoo jotain se, että Räiskäle Penan taikinaan on tarvittu lähes 30 litraa maitoa. Täällä pärjää kyllä, ruokahuolto pelaa... Ei lopu kesken...

Hiljakseen porukoita kertyy... Radio Ilmarin karaoke avaa ovensa kohdakkoin. Mies itse näyttää näppäilevän kännykkäänsä. Ei malta, olisiko päivän ensimmäinen kännykkäraportti Radio Inariin.

Kaikki vaatii tekijänsä: näyttää hyvältä... On täällä hommissa varmaan semmoiset kolmisenkymmentä järjestelijää. Siistiä...

Täällä on tosi paljon hyviä syitä tulla käymään. Jos sää epäilyttää, niin eipä mitään... Lämmintä piisaa erityisesti laavussa. Tunnelmasta puhumattakaan (päivitys klo 18.15).

 

Kesätöitä ja kannanottoja...

Kesän lähestymisen tietää siitäkin, että kesätyöpaikat on jaettu. Sivistysosaston eri tehtävät näyttävät olevan nuorten suosiossa: 75 hakijaa tarkoitti taas sitä, että moni jäi vaille. Mutta eipä huolta: siltikin kannattaa hakea, hakematta ei saa mitään ja seuraavalla kierroksella voi tärpätä.

Eri työpisteisiin otetaan tulevana kesänä 29 nuorta seuraavasti:

Nuorisotilat ja viestintäpaja 13   (2 yhteistä liikunnan kanssa)
Liikuntatoimi 6
Päivähoito 5
Kirjasto 2
Kulttuuritoimi 3

Lukumääriin vaikuttaa yhtäältä kunkin yksikön oma tarve ja toisaalta se miten mikin toimiala on kiinnostanut. Sivistysosaston paikoissa lähdetään myös siitä, että etusijan saavat aina asianomaisella alalla opiskelevat inarilaisnuoret. Tämä on tärkeätä, sillä he tarvitsevat alansa työkokemusta ja opiskelupaikkakunniltaan valtaosa heistä ei sitä saa. Näin käy, vaikka toisaalta heille olisi enemmän kuin hyvä nähdä muitakin kuin kotipaikkansa kirjastoja tai nuorisotiloja.

Kaikki käytettävissä olevat eurot menevät. Niin käy myös sosiaalitoimen kannustelisäeuroille, toistakymmentä nuorta kesätyöllistyy sitäkin kautta. Yritysten kesätyötuen osalta kunnassa joudutaan pohtimaan sitä, että miksi kiinnostus on tasolla, joka jättää tukieuroja käyttämättä.

Kesätyömahdollisuus on hieno homma. Inarissa kunnan osalta siihen liittyy kuitenkin epävarmuutta jatkossa. Sivistyspuolen kesätyöpaikat on rahoitettu tavalla, joka ei ole enää vuonna 2015 mahdollista. Sosiaalitoimi on saman pulman edessä. Lähitulevaisuudessa on siis ratkaistava noin 45.000 €:n rahoitusvaje.

Kesätyöjuttuun kunnassa liittyy myös muita pohdinnan paikkoja. Nuorissa on aiheuttanut epätietoisuutta se mitä kesätyömuotoa voi hakea saadakseen paikan. Toki kaikki ajoissa tulleet hakemukset on lopulta toimitettu sinne minne ne kuuluivat. Siltikin: järjestelmä kaipaa selkeyttämistä.

Havainnoista inspiroituneena nuorisotakuutyöryhmä on jo ehtinyt ottaa siihen kantaa. Kantaa on ottanut myös nuorisovaltuusto, joka tulee julkisuuteen mm. tämän asian kanssa valtuuston kesäkuun kokouksessa 5.6.2014. NuVa on nimittäin saanut valmiiksi kärkihankelistan vuosille 2014 - 16 ja lista esitellään valtuustolle tuolloin. Samalla kärkihanketyöstä tulee julkinen. NuValla oli kevään kuluessa aika iso pusertaminen, koska listalle esitettyjen kohteiden lukumäärä oli iso. Kiintoisaa....

Nuorisovaltuustosta puheenollen: siltä suorastaan kerjättiin kannanottoa asiaan, joka on nostattanut isoja tunteita Ivalossa kevään mittaan. Taustalla on kouluverkkotyöryhmän työ ja siellä esitetty ajatus siirtää Ivalon ala-asteen vitos-kutoset Ivalojoen eteläpuolelle Ivalon yläasteen koulun tiloihin.  Esityksen taustalla kummittelee se tosiasia, että oppilaiden määrä yläasteen koululla on vähentynyt dramaattisesti ja koulun peruskorjauksen yhteydessä pitäisi myös selvittää mistä oppilaista vapautuville tiloille löytyy sopivaa käyttöä.

Sosiaalisessa mediassa sekä paikallislehti Inarilaisen tekstaripalstalla NuVaa on pyydetty lausumaan asiaan liittyen oma mielipide. Tähän liittyen on pakko siteerata tekstaripalstaa 14.5.2014: Inarin nuorisovaltuusto otti aikanaan jämäkästi kantaa Ivalon varusmieskoulutuksen säilymiseen ja koulutuspaikkojen leikkaamiseen. Oli helppoa olla jämäkkä kuin uhkakuvat tulivat ulkoapäin.

Hienosti heitetty, minua hymyilytti kun luin. Tekstaaja unohtaa kenties tilanpuutteen vuoksi sen, että NuVa on ottanut jämäkästi kantaa myös lähellä oleviin asioihin, niihin joihin liittyen kuntapäättäjät tekevät lopullisia valintoja ja päätöksiä. Kokemukset näistä eivät ole olleet kaikin osin rohkaisevia ja siinä ei ole kyse ensisijaisesti siitä onko päätetty siten miten nuorisovaltuusto on halunnut. Kuulemista ja keskustelua on monenlaista. Aina se ei ole aitoa.

Vitoskutos asiassa on lähestytty myös yksittäisiä nuvalaisia ja tiedän, että he ovat pohtineet tykönään asiaa ihan omin päin. Tiedän, että he ovat kunnioittaneet sitä periaatetta, että NuValla ei ole kantaa tähän eikä mihinkään muuhunkaan asiaan ennen kuin koko NuVa on yhdessä käsitellyt asiaa. Tiedän myös sen, että he tunnistavat pienen kylän systeemit: yksittäisellä jäsenellä saa tietenkin olla oma mielipide, mutta sen esittäminen julkisuudessa johtaa helposti siihen että se yleistetään koko NuVan kannaksi.

Siksi nuoret edustajat olivat hiljaa siihen saakka, kunnes heillä oli lopulta kokous vuorokautta ennen sivistyslautakunnan lopullista asian käsittelyä. NuVa torpedoi siirtoesityksen yksimielisesti. Pääpointtina oli se, että lasten halutaan antaa olla lapsia mahdollisimman pitkään, yläkouluun ja teinien joukkoon ehtii myöhemmin. Päätös ei syntynyt hetkessä, nuorisovaltuusto pohti kantaansa huolellisesti ja jokainen läsnä ollut ilmaisi selkeästi kantansa. Varapuheenjohtaja Jaakko meni mukanaan yhteisesti muotoiltu kannanotto perusteluineen vuorokautta myöhemmin pidettyyn sivistyslautakunnan kokoukseen. Tiukille meni, mutta kerkesi...

Ottamatta kantaa itse asiaan niin prosessin osalta minusta NuVa hoiti asian tyylikkäästi ja omaa asioiden käsittelytapaansa kunnioittaen. Yhdessä tehden, sooloiluja ei nähty. Hieno homma. Tiedän sen, että kannanottoon löytyy montaa mieltä. Ihan luonnollista tällaisissa tunteita nostattavissa asioissa. Ja muutenkin.

Onhan se niin, että jos nuorilta kysytään tai he muutoin vaan haluavat esittää näkemyksensä, niin sieltä saattaa tulla asioita, jotka eivät meitä aikuisia miellytä. Mutta elämähän on.. Parempi ääni kellossa kuin synkkä vaiteliaisuus... Eipä näitä ainakaan päästä luonnehtimaan passiivisiksi.

Miettii

Skoeoe

 

Nuorisotyön kesää 2014

 

 

  

 

  

Contact making tour...

Finally a bit time to update.... Time after RAB Murmansk has been running out really quickly partly because of spring holiday and partly because of everything at work. May is as always busy month with summer activities planning and all.

But at first after holiday I started from the same which was on table in Murmansk. One part of Connecting Young Barents -Project has been an effort to create new contacts. During Rajarock 2013 in Tornio we already had a contact making session at Aineen Taidemuseo. For the same reason we invited in January our Mr Pink and Huset youngsters to make presentations at Lapland Youth Forum in Sajos Center Inari to youth parliament members from different municipalities. That was the one reason to have Laura from youth theatre Narri Helsinki with us in Murmansk and so on...

In fact we tried to organize this kind of event for non-governmental youthorganizations in Rovaniemi already an year ago. That time we had to cancel because of stupid visaproblems.

Now we had a two day contact making minitour. It was a part of our Russian partner's studytrip to Finland and Sweden. Thanks to marvellous ladies Raija (Rovalan Nuoret), Anne (City of Rovaniemi), Kaisu and Päivi (Lapland University of Applied Sciences Kemi) and Pirkko (Human University of Applied Sciences Tornio campus) our network, especially our Russian friends, could meet pretty many persons.

Really cool excperience in all dimensios. Especially the Kemi event was something: big auditorium totally full of students and teachers. Think Mental Fashion -project and Mr Pink Youth House raised a lot of interest. And why not: Natasha, Ira, Anna and others did again marvellous work. Presentations came straigth from heart and gave no possibility to anyone at present to be cold...

Drawing dreams for better world with chalks to street was cool too. In the middle of Rovaniemi it was interesting to follow: "Hey, now there is the licence to draw on street....!!!" - "Aaaaa, nice but I'm so busy, my meeting starts...." and everything like that, so Finnish, so normal. But those who stopped had a nice moment at least so I understood it.

Somebody once asked why all this. In principle it's simply because we live so near each other . On the other hand the future of Kola Peninsula or the future of all North is a big common challenge and possibility for all of us. We have frontiers and four different Barentsian countries of cource but still we all face the same challenges: people moving to south, there is lack of work possibilities, there are lots of challenges with living conditions and wellfare etc.

With these contact making events, with common doing on generally, with making reports to media (thanks to Lapin Kansa Olli) and internet, our network tries to give information about possibilities to constructive co-operation.

I have been thinking a lot about the reasons why when doing youth work this kind of common doing with nearest neighbours is not so popular. One reason is that people don't know. There may be some second thoughts and oltime thinking still existing. People simply don't know about new NGO-systems like Mr Pink and the ideas and the efforts of new Russian generation on generally.

Of cource we have good channels like BYCO (Barentsian Youth Co-Operation Office) and BRYC (Barentsian Youth Council) and official structures but still. We up in the North are far from the EU -based youth change to Middle and South Europe. One big reason for that is CIMO organization with knowledge, information and supportive euros. Of cource it seems to be also more sexy to co-operate with Italy or Spain than Finnmark or Murmansk Region.

When thinking people doing youth work: of cource there is lack with money and a lot of important local issues to do. I also know that there are already municipalities, which have denied almost all travelling. And it's true that projectbased work makes all possible, but at the same time it demands a lot. Our CYB -project with Alta - Murmansk - Inari - Tornio is an ENPI Kolarctic supported project. And for instance financial reporting is really blackmetal: complicated and time taking.

Implementing the events like Rajarock or Rock Attacks Barents takes time too. But anyway: worth to do. For youngsters practical change has always been a cool possibility, the feedback is always the same, always.  There are no exceptions during my so-called caree, 20 years youth change with North-western Russia.

Sometimes the official work for Barents and between regions from different sides of frontiers seem to be more planning and talking than doing. Speaking about Russia: co-operation between Lapland region and Murmansk Region seems to have had a couple of year sleep.

Maybe it's time to try again. So the Rovaniemiladies Anne and Raija + me have something to present in the beginning of June.  Lapland regional youthwork has called the responsible municipal and ngo youthworkers to their normal work meeting. It's cool that there will be three of us telling about our experiences

Skoeoe